Maahantulijan ”ceevee” omin voimin
Maahanmuuttovirasto on kiinnostunut Oulussa kehitettävästä sovelluksesta, jolla turvapaikanhakijoiden työkokemus ja uratoiveet saadaan talteen jo vastaanottokeskuksessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön omat suunnitelmat ”ovat vaiheessa”.
Antti GomanOulu Suomen työmarkkinoille tulee tämän vuoden aikana tuhansia uusia työntekijöitä, kun viime syksynä saapuneet turvapaikanhakijat alkavat saada oleskelulupia. Ongelma on, ettei kenelläkään ole tässä vaiheessa tietoa heidän työkokemuksestaan.
Eikä välttämättä ole vastakaan. Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman kertoo, ettei ministeriössä ole kehitteillä toimintaohjelmaa, sovellusta tai muuta työkalua, jolla turvapaikanhakijoiden osaaminen saataisiin kerättyä talteen jo nyt, kun he odottavat päätöstä vastaanottokeskuksessa.
– Työ on vaiheessa. Ensisijaista on, että kartoitukset saadaan tehtyä oleskeluluvan saaneille, Stenman sanoo.
Kun turvapaikanhakijoita tuli syksyllä Suomeen paljon, ministeriöstä kuului aivan erilaisia viestejä. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) peräänkuulutti ”turvapaikanhakijoiden ceeveetä” marraskuun lopulla. Lindströmin ajatus oli saada turvapaikanhakijat töihin jo kuukausi maahantulon jälkeen.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö suunnitteli vastaanottokeskuksiin osaamiskartoituksia ja maahanmuuttajien ohjaamista niihin kuntiin, joissa on heidän osaamistaan vastaavaa koulutustarjontaa tai elinkeinomahdollisuuksia.
– Koulutuksen ja kiinnostuksien varhainen selvittäminen helpottaa ihmisten sijoittamista sinne, missä heidän osaamiselleen on kysyntää, Lindström perusteli.
Maahanmuuttovirasto ei ole aiemmin kartoittanut turvapaikanhakijoiden osaamista sinä aikana, kun nämä odottavat oleskelulupapäätöstä vastaanottokeskuksessa. Työtä ei ole tehnyt mikään muukaan viranomainen, vaan selvittely on aloitettu vasta silloin, kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan.
Nyt maahanmuuttovirasto on kiinnostunut Oulussa kehitettävästä sovelluksesta, jolla kartoitus voitaisiin tehdä varhaisessa vaiheessa.
Oulun vastaanottokeskuksen ohjaaja Riku Kivimäki kertoo saaneensa virastosta tiedon, että oululaista sovellusta voidaan levittää muihinkin vastaanottokeskuksiin, jos se havaitaan hyväksi testikäytössä.
Sovellusta on tarkoitus testata Oulun vastaanottokeskuksessa mahdollisimman pian. Sovelluksessa turvapaikanhakijoilta kysytään noin kolmeakymmentä asiaa heidän koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja taidoistaan.
Sen kehittämisestä on vastannut kaksi kasvatustieteiden opiskelijaa Oulun yliopistosta, ja sovellusta on kehitetty yhteistyössä turvapaikanhakijoiden ja Oulun vastaanottokeskuksen kanssa.
Onko siis niin, että pari gradun tekijää Oulun yliopistossa on asian päällä paremmin kuin Suomen viranomaiset yhteensä, työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman?
– Ei se ihan niinkään ole. Maanlaajuisen tietokannan rakentaminen on iso hyppäys ja kehitysaskel.
Stenman kertoo, että asiasta kiinnostuneita sovelluskehittäjiä on aika paljon ympäri Suomea. Ministeriö seuraa tilannetta ja selvittää asiaa, mutta mitään projektia ei ole valittu ministeriön yhteistyökumppaniksi.
Stenmanin mukaan tietokannan suurimmat ongelmat liittyvät tietoturvaan.
Sähköiseen järjestelmään kirjattaisiin mahdollisesti hengenvaarassa olevien ihmisten tietoja, joten tietoturvan pitää olla ehdottoman aukoton.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ei vastannut Kalevan soittopyyntöön.
Mervi Kaukko ja Riina Allinen kertoivat sovelluksesta yliopiston kahvilassa keskiviikkona. Anne Ahola ei päässyt kuvaan.Idea Heikin-harjusta, toteutus yliopistolta
Antti GomanHän mainitsi asiasta Mervi Kaukolle, joka teki tutkimusta vastaanottokeskuksessa. Kaukko tarjosi ideaa gradun aiheeksi kasvatustieteen opiskelijoille, ja tässä sitä ollaan: melkein valmiin sovelluksen kanssa yliopiston kahvilassa.
– Kun oli tarjolla ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä gradun aihe, kiinnostuneita ilmoittautui heti tosi paljon, Kaukko kertoo.
Tekijäksi valikoituivat Anne Ahola ja Riina Allinen. He ovat kehittäneet sovellusta yhdessä Heikinharjun turvapaikanhakijoiden kanssa. Noin viiden kehityskierroksen jälkeen sovellusta voidaan pian alkaa kääntää eri kielille.
– On tosi tärkeää, että olemme käyneet vastaanottokeskuksessa testaamassa tätä. Tällaista ei voi tehdä, jos elää kuplassa yliopistolla, Allinen sanoo.
Turvapaikanhakijoilla on työkokemusta laidasta laitaan. Toisilla on pitkä työura, kun joillakin ei ole lainkaan koulutusta.
Mitä mieltä tekijät ovat tiedosta, että maahanmuuttovirasto saattaa levittää sovellusta muihinkin vastaanottokeskuksiin?
– Tuntuu tosi hyvältä. Tähän on käytetty aikaa ja energiaa, Allinen kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva 25.02.2016.