Benita pääsi ylioppilaaksi Helsingin Tyttölukiosta vuonna 1944 ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1951 (valtiotieteen maisteri 1956).
Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjastotutkinnon jälkeen 1953 nuori kirjastonhoitaja sai viran Eduskunnan kirjastosta, jossa hän pian tapasi tulevan puolisonsa, oululaisen lainopin kandidaatin Erkki Pasasen.
Avioliitto merkitsi muuttoa Ouluun ja siirtymistä Oulun kaupunginkirjaston osastonhoitajaksi vuosiksi 1955–1961. Puolison työ Vaasan hovioikeudessa vei kuitenkin perheen merelliseen rannikkokaupunkiin 1961, ja Benita Pasanen ryhtyi työskentelemään Vaasan kaupunginkirjastossa, jossa hänen vastuullaan maakuntakirjastonhoitajana olivat alueen sekä suomen- että ruotsinkieliset kunnat.
Perheen muutettua vuonna 1975 takaisin Ouluun Pasasesta tuli Oulun kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtaja. Kirjasto toimi ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa Ainolassa ja Pasanen ryhtyikin aktiivisesti ajamaan uuden kirjastotalon rakentamista.
Hän teki vertailuja, laati tilastoja ja analysoi asioita kirjaston tulevan toiminnan pohjaksi.
Kun uuden kirjastotalon hankeryhmä asetettiin keväällä 1977, apulaiskirjastonjohtaja kuului itseoikeutetusti ryhmään kirjastonjohtaja Kaija Salmen aisaparina. Tämä merkitsi neljää työntäyteistä vuotta Pasaselle.
Useimmiten hänet tavoitti mittakaavaviivain kädessä rakennuspiirustusten keskeltä. Oulun uusi pääkirjasto valmistui vuonna 1981. Iso urakka oli sujunut mallikkaasti Pasasen suunnittelukykyjen ja yhteistyötaitojen ansiosta. Uudet ja asianmukaiset tilat vihittiin käyttöön vuonna 1982.
Benita Pasasen johtajakautena 1984–1987 uuden talon toiminta kohtasi käyttäjänsä entistä monipuolisemmin, eikä vähiten siksi, että kirjasto oli nyt myös astunut ”ATK:n” aikakauteen. Kirjastosta tuli lisäksi suosittu näyttelypaikka, siellä järjestettiin monenlaisia tilaisuuksia sekä aloitettiin monipuolinen kulttuuritapahtumasarja Oulua soutamassa.
Benita Pasanen oli kirjastonhoitaja, joka uskoi kirjastotyön merkitykseen ja sivistyksen ja kulttuurin voimaan. Meitä nuorempiaan ”Nita” johti ammattitaidollaan ja esimerkillään hyväksyen erilaiset toimintatavat ja antaen tilaa työyhteisön kaikille toimijoille.
Artikkelin lähde Kaleva 25.02.2016.