Arttu Holappa laittoi jauhot suuhun virkamiehille
Oulun keskustan kouluverkkokeskustelun huolenaiheita olivat kaupungin pienet koulut.
Antti ErvastiOuluKouluverkkouudistusta käsittelevät Oulun raadit päättyivät keskiviikkona Ouluun Lyseon lukiolle. Lyseon lukion raati ei ollut aivan yhtä huikea yleisömenestys kuin aiemmat Oulunsalossa, Kiimingissä ja Haukiputaalla pidetyt tapahtumat.
Paikalla oli noin puolensataa ihmistä, kun esimerkiksi tiistaina haukiputaalla voitiin puhua sadoista.
Keskustelua käytiin silti vilkkaasti Lyseollakin. Laanilan lukion oppilas Arttu Holappa sai kysymyksellään vastaamassa olleet virkamiehetkin sanattomiksi.
– Nyt kaupunki näyttää tekevän siten, että koulutus keskitetään laidoilta lähemmäs kaupungin keskeisiä alueita. Eikö sellaisesta seuraa vähitellen, että kaikki muukin, asutus ja palvelut, lähtevät tekemään samaa liikettä eli keskittymään laidoilta keskustaan? Lisäisikö se tätä muuttoliikettä Oulun suuntaan ja oppilasmäärien kasvua? Merkitsisikö se sitä, että muutaman kymmenen vuoden päästä pitää leikkiä uudestaan tätä kouluverkkolaatikkoleikkiä?
Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtaja Mika Penttilä ei voinut muuta kuin sanoa, että Oulun asema muuttovoittokeskuksensa ei tule muuttumaan.
– Vaikuttaako kouluverkko tällaiseen kehitykseen, sitä ei ole tutkittu. Voitteko kollegat auttaa? Penttilä kysyi. Eivät he voineet.
Arkkitehti Pentti Kela muistutti, että kaupunki saa vuokratuloja koulukiinteistöistään. Siksi opetuksen kiinteistökustannukset ja muut menot tulisi eriyttää toisistaan.
– Kyseessä on ikään kuin rahan laittamista toisesta taskusta toiseen taskuun.
Hän ihmetteli, että keskustassa, jonne lisätään lukiolaisia, ei uusien oppilaiden määrä kasva. Sieltä, jossa lukiolaisten määrä kasvaa, viedään lukiot pois.
– Esimerkiksi Haukiputaalla ja Kiimingissä lukioikäisten määrä kasvaa. Nämäkö ovat syitä lakkauttaa pienet lukiot? Kela kyseli.
Lukioverkkouudistus ei puhuttanut Oulussa yhtä paljon kuin aiemmissa tilaisuuksissa. Huoli ja huomio kiinnittyi enemmän omien pikku koulujen kohtaloon.
Heikki Kontturi hämmästeli Kuivasojan koulun lakkauttamisaikeita.
– Onko todellakin niin, että oppilasmäärien kasvu alueella on liian vähäistä? Ja onko todellakin niin, että on kokonaistaloudellisesti edullisempaa lisätä Kuivasojan oppilaiden kuljetuskustannuksia ja mahdollisesti heidän takiaan rakentaa lisää tiloja muualle?
Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala sanoi, että Kuivasoja todettiin inventoinnissa hyväkuntoiseksi mutta toiminnallisuudeltaan puutteelliseksi.
– Sillä on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, mutta se on myös tyypillinen koulutila, jossa ei pystytä hyödyntämään kaikkea tilaa yhtä hyvin kuin modernimmissa kouluissa.
Fakta
Luvassa on vielä tilaisuus keskustella kouluverkkouudistusta valmistelevien virkamiesten kanssa Facebook-chatissa ensi viikon tiistaina kello 18–19.30.
Kouluverkkoselvitykseen liittyvä materiaali kootaan Oulun kaupungin verkkosivuille: www.ouka.fi/kouluverkkoselvitys.
Valtuusto pitää asiasta seminaarin maanantaina 29. helmikuuta kaupungintalolla.
Kouluverkkouudistus menee Oulun kaupunginhallituksen pohdittavaksi toukokuussa.
Kaupunginvaltuusto alkanee käsitellä kouluverkkoratkaisua kokouksessaan 13. kesäkuuta.
Lopullisessa esityksessä on kolme vaihtoehtoa: tiivistetty, keskitetty ja kahdeksan lukion malli.
Laanilan lukiota käyvää Arttu Holappaa kiinnosti saada tietää, vaikuttaako koulutuksen keskittäminen siihen, miten Oulu jatkaa kasvuaan vetämällä asukkaita laajoilta alueilta Pohjois-Suomesta.
Artikkelin lähde Kaleva 25.02.2016.