Artikkelin lähde Kaleva
Anna Kilponen
Jarmo Kontiainen kuvat
Kaleva
Oulu Soosi, kastake, kasti ja kasi. Jos kastikkeella on monta nimeä, niin on sen tarjoiluastiallakin, joka tunnetaan niin soosikuppina, pilkkumina kuin kastakeastiana.
Pohjois-Pohjanmaan museossa on parhaillaan esillä oululaisen Kalervo Jussinniemen Arabian kastikeastioiden kokoelma. Näyttely on myös pieni kurkistus entisaikojen ruokakulttuuriin.
Perinteisistä kastikeastioista on tullut harvinaisuuksia, vaikka kastikkeita syödään yhä edelleen. Esimerkiksi Arabian astiastoihin ei kastikeastia ole kuulunut sitten 1980-luvun lopun.
Arabian astioita uudistamaan kutsuttu Kaj Franck piti jo 1940-luvulla kastike- ja keittokulhoja tarpeettomina. Hän kehotti "räjäyttämään" epäkäytännölliset, koristeelliset astiastot. Hänen pelkistettyä, Teemaa edeltänyttä, Kilta-sarjaansa pidettiinkin astiastojen vallankumouksena.
"Suomessa valmistettiin 1800-luvun lopussa valtavan isoja astiastoja. Niihin saattoi kuulua jopa 104 osaa", kertoo museolehtori Arja Keskitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta.
Kastikeastiat tulivat osaksi suomalaisen porvariston kattauksia 1800-luvun lopussa suurten päivällisten tullessa muotiin. Eivätkä ne tuolloin olleet vieraita oululaistalouksissakaan, sillä merenkulkukaupungissa tiedettiin tuolloin muitakin kastikkeita kuin suomalainen perinneruoka läskisoosi.
"Hollandaise- ja Worcesterkastike tunnettiin täälläkin jo 1800-luvun lopussa", Keskitalo sanoo.
Hollantilainen oli oululaisten juhlakastike 1930-luvulle saakka.
Kyseisenä aikana tunnettiin kastimalja, joka saattoi olla yksi- tai kaksinokkainen ja -korvainen. Lisäksi oli pyöreä, kulhomainen pilkkumi sekä liemikulhoa muistuttava kastiketerriini. Yleisemmin kastikeastiasta alettiin puhua vasta 1934.
Vielä muutama vuosi sitten kastikeastioita oli runsaasti tarjolla antiikkimessuilla ja kirpputoreilla. Oululainen Kalervo Jussinniemi ihmetteli, miksi ne eivät käy kaupaksi.
Vuonna 2006 Jussinniemi osti koemielessä ensimmäisen kastikeastiansa, Arabian Hermes-sarjaan (1940-45) kuuluvan pelkistetyn kaatonokallisen astian.
"Ajattelin, että aloitan vähän miehekkäämmästä mallista."
Mortteleita ja partaveitsiä myös keräilevä Jussinniemi alkoi antiikkimessuja kolutessaan ostella lisää kastikeastioita. Nykyisin hänen kokoelmassaan on liki 200 Arabian valmistamaa astiaa, vanhimmat niistä ovat 1900-luvun alusta. Muutamista malleista on kaksoiskappaleitakin.
"Minulla osa on arkikäytössä kastikkeille. Tykkään syödä perunoita, ja usein tulee tehtyä kastikekin. Valkokastike on suosikkini. Kastikeastioita voi käyttää muuhunkin tarkoitukseen: joskus panen niihin myös karkkeja."
Jussinniemen silmää miellyttävät erityisesti koristeelliset kastikeastiat. Kokoelman rakkain on perinteinen kaatonokkainen ja kukikas Raili (1947-1953). "Se on äitini nimi", Jussinniemi paljastaa.
Hänen mieleensä on myös Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelema kastikeastia. Yönsininen astia kultareunuksineen on kuin venäläisen Lomosovin tehtaan kuppien pelkistetympi versio. Astiasto suunniteltiin alun perin Arabian tehtaanjohtaja Carl-Gustaf Herlitzille 1930-luvulla.
Kokoelman kallein puolestaan on ruotsalaisen Tyra Lundgrenin suunnitteleman astiaston kaksikorvainen kastikekulho. Lundgren suunnitteli astiastonsa 1930 valmistuneeseen Eduskuntataloon. Sinikukkaisen Dorotea-koristekuvion tekijä on tuntematon.
Jussinniemen mukaan kastikeastioita ei enää juuri Oulun seudulla liiku. Lisäksi hinnat ovat nousseet. Suomea edullisemmin Arabiaa löytää Ruotsista.
Hän on kerännyt Arabiaa alusta lähtien, sillä kotimainen posliini kiinnostaa häntä.
Kastikeastioiden hinnat ovat nykyisellään 50-100 euroa. Keräily saattaa joskus tosin tulla kalliimmaksikin. "Kerran jouduin ostamaan koko astiaston saadakseni haluamani kastikeastian", Jussinniemi kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva