Ulko-liikunta Oulun vahvuus

Marja Leskinen Kaleva
Oulu Oulu on ulkoliikuntakaupunki, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin 11 Suomen kaupungin sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen kysyntää ja tarjontaa sekä käyttömääriä vuosina 2010-2012.
Ulkoliikuntapaikkojen vertailussa Oulu sijoittuu toiseksi, kun taas sisäliikuntapaikkojen listauksessa Oulu on sijalla seitsemän. Tutkimuksessa ei ole mukana uusi Oulu.
VTT:n oululaiset tutkijat Kari Nissinen ja Veli Möttönen selvittivät liikuntapaikkojen kysyntää tarkastelemalla liikuntapaikkojen käyttöasteita niiden varausjärjestelmien avulla. Tarjontaa taas selvitettiin vertaamalla kaupunkien liikuntapaikkojen määrää asukasmäärään.
Tutkijoiden mukaan Oulun vahvuus ulkoliikuntapaikkojen osalta on muun muassa kaavoituksessa.
"Oulussa on perinteisesti kaavoituksessa otettu hyvin huomioon liikuntapaikat. Esimerkiksi Hiukkavaaran alueen kaavoituksessa on ollut liikuntatoimi mukana", perustelee Nissinen.
Ulkoliikuntalajien kestosuosikeille juoksulle, hiihdolle ja kävelylenkeille löytyy Oulussa hyvät suorituspaikat. Hyvänä voi pitää myös pallo- ja urheilukenttätilannetta.
"Tosin perinteiset hiekkakentät eivät enää ole kovin kysyttyjä ja niitä voisikin parantaa hiekkatekonurmiksi. Ne olisivat miellyttävämpiä käyttää, ja myös käyttöaika keväästä syksyyn olisi pidempi", Nissinen sanoo.
Suosittuja liikuntapaikkoja ovat erilaiset miniareenat, joilla voi talvella harrastaa jääurheilua ja kesällä pallopelejä.
"Yleisesti liikuntapaikkojen osalta joudutaan miettimään yhä enemmän monikäyttöisyyttä, joka takaa enemmän käyttötunteja. Toisaalta käyttäjien vaatimustasokin nousee ja esimerkiksi luonnonjäiden tilalle joudutaan miettimään tekojäitä ja halleja."
Vaatimustason nousu näkyy myös sisäliikuntapaikkojen kysynnässä ja tarjonnassa.
"Koulun liikuntasaleissa varausaste on hyvä, mutta pienet ja vanhat salit eivät enää vedä käyttäjiä, sillä lajivaatimukset ovat koventuneet. Esimerkiksi salibandyssä vaaditaan tietynlainen lattia", Nissinen toteaa.
Oulussa sisäliikuntapaikat ovat kovassa käytössä, ja esimerkiksi Heinäpään jalkapallohallin varausaste oli tutkittuna aikana lähes 80 prosenttia. Nissisen mukaan sisäliikuntapaikkojen osalta ongelma on, että Oulusta puuttuvat pelkästään liikuntakäytössä olevat isommat hallit.
"Uusi sisäpalloiluareena olisi selvästi tarpeen. Uimahallien käyttöasteiden perusteella käyttäjiä riittäisi kolmannellekin hallille."
Nissinen ja Möttönen esittävät tutkimuksessaan, että merkittävimmille liikuntapaikoille tulisi määritellä tietyt tunnusluvut, joita voitaisiin hyödyntää muun muassa vertailuissa. Koottua tietoa liikuntapaikoista löytyy jo Jyväskylän yliopiston ylläpitämiltä Liikuntapaikat.fi-nettisivuilta.
"Tunnuslukujen avulla kunnat osaisivat entistä paremmin suunnitella liikuntapaikkatarjontaa. Lisäksi tarvitaan lukuja, jotka kertovat, mitä kuntalaiset kaipaavat ja mikä on todellinen käyttöaste", Veli Möttönen perustelee.

Artikkelin lähde Kaleva