Artikkelin lähde Kaleva
Erkki Hujanen Kaleva
Pudasjärvi Ihmiset tiesivät tälläytyä parhaimpiinsa, kun Juho Kuopus saapui valokuvakoneensa kanssa Siuruanjoen kyliin. Naiset mekoissaan ja miehet puvuissaan tuijottivat kameran silmää, kun itseoppinut kuvaaja asetteli laitteensa jalustaan, viritti lasinegatiivit sisään ja pyysi pienimpiäkin pysymään paikoillaan vähintään kymmenen sekuntia.
Jalkaan oli vedetty kiveränokkaiset pieksut. Pukeutumisen viimeisteli joskus hattu, niin miehillä kuin naisilla. Kuvaan oli aseteltu sen ajan vähäisiä tavaroita, esimerkiksi tuoli, pöytä, kukkia, kahvipannu ja posliinikuppi tai polkupyörä. Taustalla oli usein kuvaajan koristekangas.
Kuopuksen valokuvauskone piirsi kuvaa selkosten kansasta yhteensä 30 vuotta.
Elettiin aikaa sata vuotta sitten 1905-1935. Syntyi jopa yli tuhat muotokuvaa talollisista ja pienviljelijöistä, savottajätkistä, uittomiehistä, tervanpolttajista, kansakoulunopettajista tai osuuskaupan väestä. Elämästä sydänmaalla Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajamailla, joissa talvisin liikuttiin porolla ja suksilla.
Juho Kuopus syntyi Siurualla 20.7.1887 torppaan, josta isä Sakari Kuopus lähti perheineen Amerikkaan siirtolaiseksi paremman elannon toivossa. Juho oli 14-vuotias, kun isä kuoli kaivosonnettomuudessa 1901.
Juho palasi 1905 Siurualle. Hän lähetti pian muotokuvansa sukulaismiehelleen Houghtoniin Michiganin osavaltioon Yhdysvaltoihin. Kuvan takana luki: "Haloo! Tervennä olen, siis samaa toivon Teille, miksi ette kirjoita. Tänään lähetän muotokuvani ainoastaan kortista. Onnellista Uutta Vuotta! Kirjoittakaa heti. Piirsi J.Kuopus."
Juho Kuopus luultavasti hankki valokuvakoneensa Amerikassa, kenties isän tapaturmasta saaduilla vakuutusrahoilla. Muotokuvaukseen sopivia lasinegatiiveja hän hankki Saksasta.
Kuopus asui Siurualla Pietilän lohkotilalla. Hän kulki Siuruanjoen vartta kesäisin polkupyörällään, usein varmaankin myös jokiveneen kyydissä. Kuvausmatkat ulottuivat joenlatvoilla Ranuan puolelle, etelässä Tannilan kylälle ja Yli-Iihin saakka.
Ikänsä poikamiehenä elänyt Kuopus oli tiettävästi Pudasjärven ensimmäinen ammattikuvaaja. Talvisin pakkasaikoina hän istui sisätiloissa, tarttui räätälin välineisiin ja valmisti vaatteita Siuruan kyläläisille. Hän kuoli 49-vuotiaana 1.11.1936.
Lasinegatiivit Juho Kuopuksen kuvista löytyivät sattumalta Pietilän talon aitasta. Tuomo Hanhisuanto kuuli mummonsa isän veljen eli Juho Kuopuksen Amerikan arkusta, jossa on jotain pieniä lasilaatikoita. Osa oli kastunut pilalle, mutta iso kasa paljastui hyvin säilyneiksi valokuvien alkuperäisnegatiiveiksi.
Tuomo Hanhisuanto laskee, että 712 valokuvaa on nyt pelastettu.
Pudasjärvellä herättiin ainutlaatuisesta kokoelmasta niin, että noin 90 prosenttia kuvien henkilöistä on tunnistettu talkootyönä. Kuvat digitalisoitiin Pudasjärven kaupungin sivuille, ja seuraavaksi kuvista kootaan kuvakirja teksteineen.
Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa neuvotellaan kiertävästä valokuvanäyttelystä.
Kuvakirjan ja näyttelyn julkaisua tavoitellaan ensi syksyksi.
Artikkelin lähde Kaleva