Salonkileijona nauttii eläke-päivistään

Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Tämä merkkipäiväsankari taitaa salonkileijonan elkeet.
Felix Kotilainen odottaa rauhassa, että emäntä, kirjailija Maija Kotilainen on kutsunut vieraat peremmälle, ja vasta tämän jälkeen sankari itse alkaa tehdä tuttavuutta.
Arvokasta käytöstä selittää ainakin osaltaan sankarin saavuttama ikä.
Maanantaina tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun maatiaiskissa Natalia synnytti Felixin ja kolme muuta pentua omakotitalon makuuhuoneessa peiton alla Oulun Pateniemessä Felixintiellä.
Vain päivää myöhemmin talon valtasi kuitenkin suru, kun Kotilaisen aviomies, kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Aku-Kimmo Ripatti kuoli.
Siirtyikö aviomiehen henki jotenkin Felixiin? Sitä Kotilainen ei osaa sanoa. Felix on kuitenkin ollut kaiken aikaa vahvasti mukana Kotilaisen omissa kirjoitustöissä.
"Kun kirjoitan yläkerrassa pöytäkoneellani, se asettuu yleensä näppäimistölle tai sitten se tulee syliini", emäntä kertoo.
Vilahtaapa Felix myös joissain Kotilaisen teksteissä. Niin ja tiedä sitten, missä vielä.
Kotilaisella on parin tekeillä olevan lastenkirjan ohella suunnitteilla kirja, jossa seikkailee ainakin kissaa ja hiirtä ja kenties muitakin eläimiä.
"Kyllä Felix on antanut minulle varmastikin luomisvoimaa."
Mutta tämä merkkipäivä. Merkkipäivähaastatteluissa on tapana luoda katsaus juhlakalun menneisiin vuosiin ja uran varrelle sattuneisiin saavutuksiin. Älkäämme tehkö poikkeusta täälläkään erää.
Nimensä Felix sai tietysti kotikadustaan, ja kissan kolme sisarusta päätyivät luovutusikään tultuaan uusille omistajille.
Natalian ja Felixin lisäksi Kotilaisen perheeseen asettui jossain vaiheessa kolmaskin kissa, ojasta hylättynä löytynyt kuusivarpainen Pitkänen. Katraaseen kuului vuosia myös pöydänkorkuinen irlanninsusikoira Salsa.
Maija Kotilaisen ainoana lemmikkinä Felix on ollut reilun puolenkymmentä vuotta. Rooliinsa Felix on sopeutunut oikein hyvin, sillä se saa nyt kaiken huomion osakseen, Kotilainen kertoo.
Kotilainen ei muista, että Felix olisi aiheuttanut koskaan varsinaista harmia.
Perheen kissoista nimittäin Pitkänen keksi aikoinaan, miten uudenkarheasta kangasverhoillusta sohvakalustosta tehdään hetkessä entinen.
"Felix sitä vastoin on ollut aina jotenkin herrasmiesmäinen ja hienotunteinen."
Herramiesmäisyydestä mainittakoon esimerkkinä kissan tapa löytää paikkansa tätikekkereiden kahvipöytäkeskusteluissa. Se saattaa kiertää vieraan sylistä toiseen tai hypähtää pöydälle.
Mitään se ei kuitenkaan pudota tai kaada pöydältä, ellei sitten ihan vahingossa.
Felix ei myöskään vaadi ruokaa naukumalla, vaan pikemminkin muuta elekieltä käyttämällä.
Ylipäätään kissan äänenkäyttö on hillittyä varsinkin nyt iän kartuttua. Nuorempana toki sekin oli kuuluisa keväisistä tenorikonserteistaan.
Yönsä Felix viettää emäntänsä kainalossa tai mahan päällä nukkumalla.
Felix on myös viihtynyt hyvin kotipihan kokoisella reviirillään. Nuoruudessa tehdyllä leikkausoperaatiolla voi olla osuutensa asiassa.
Hiirestys, myyrästys ja lintujen tarkkailu ovat luonnollisesti kuuluneet kissan harrasteisiin. Aivan viime vuosina metsästysharrastus on kuitenkin jäänyt vähemmälle, kuten ulkoilu ylipäätään.
Tosin viime syyskesällä Felix vielä sai kuin saikin kiinni hiiren vahdittuaan sitä ensin neljänä iltana tuntikausia kesämökin kivijalan vieressä.
"Felix on ollut aina aktiivinen, eikä sillä ole ollut pahempia vaivoja", Maija Kotilainen miettii kissansa ikää, joka on nyt korkeampi kuin minkä Natalia-emo ennätti saavuttaa.
Merkkipäiväänsä Felix on jo juhlinut emäntänsä kanssa etukäteen vastaanottamalla vieraita ja erinäisiä muistamisia.
Juhlintaa jatketaan ainakin vielä maanantaina Kitkan viisaiden parissa. Tilkka kuohukermaakin voi olla tarjolla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva