Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Ritaharjussa tuore tilaraportti saa kiitosta, mutta pohtimisen varaakin jäi.
"Hyvä, että asiaan on tartuttu ja selvitys tehty. Lisäkoulu tarvitaan ehdottomasti", kommentoi Ritaharjun koulun vanhempaintoimikunnan jäsen Anu Kippola-Pääkkönen.
Tarveselvityksen muutkin esitykset tilaongelman ratkaisemiseksi ovat hänen mielestään asiallisia.
Metsokankaan vanhempien tapaan hänkin tosin epäilee, onko 400 oppilaan lisäkoulu tarpeeksi iso alueen tarpeisiin.
Lähivuosina Pohjois-Ritaharjuun rakennetaan satoja uusia asuntoja. Vaikka tuoreita maankäyttöohjelmia onkin käytetty raportin tukena, pohtii Kippola-Pääkkönen, riittävätkö esitetyt toimet millään, kun koulu on jo tällä hetkellä täynnä.
Ritaharjussa vanhemmat eivät vielä ole ehtineet yhteisesti pohtia vasta valmistunutta Ritaharjun koulun raporttia.
Lisäkoulun lisäksi tilaraportissa esitetään muiksi keinoiksi muun muassa Ritaharjun monitoimitalon väliaikaisen tilaelementin toisen vaiheen vuokraamista syksystä 2015 lähtien 10 vuodeksi.
Oppilaita pitäisi kuitenkin sijoittaa myös muihin kouluihin Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueitten sisällä. Lähialueille sijoittamalla pyritään välttämään kuljetuksia kestävän kehityksen hengessä.
Oppilaita voitaisiin ohjata Pateniemen koululle Herukan yksikköön tiivistämällä ja tehostamalla Pateniemen koulun tilankäyttöä sen molemmissa yksiköissä. Vuosittain Herukkaan ohjattaisiin 20 oppilasta.
Se edellyttää, että Ritaharjun ja Herukan välille saadaan kevyenliikenteen yhteydet viimeistään syksyksi 2015.
Raportissa todetaan, että tilapäinen yhteys on mahdollisesti järjestettävissä nykyisen kuntoreitin yhteyteen. Kippola-Pääkkönen korostaa, että ilman tätä koulutie ei ole turvallinen.
Toinen pulma on julkisten kulkuyhteyksien heikkous Pateniemen suuntaan - sellaisia ei Ritaharjusta oikeastaan edes ole.
Kaikissa ratkaisuissa tulisi huomioida lasten näkökulma kuten kaverisuhteiden pysyvyys, toteaa Kippola-Pääkkönen.
Raportissa on laskettu, että Ritaharjun nykyiseen kouluun voitaisiin saada sopimaan kaksi oletusryhmää eli 50 oppilasta enemmän, jos työpäivää porrastettaisiin.
Porrastus tehtäisiin normaalin koulupäivän puitteissa, ei siis entisajan vuoroluvun tyyliin. Ritaharju toimisi pilottina muille kouluille. Kokeilu voisi alkaa ensi syksynä.
Artikkelin lähde Kaleva