Artikkelin lähde Kaleva
Cappas-teatteri: Arkkienkeli Oulussa. Teksti Anu Kaipainen. Dramatisointi Anna-Kaisa Järvi. Ohjaus Raija Päkkilä. Musiikin sävellys, sovitus ja ohjaus Olli Roman. Lavastus ja puvut Ulpu Korpua. Valot Mika Kainua. Koreografia Henna Holma. Teatterikuoppa Haukipudas 15.2.
Anu Kaipaisen Arkkienkeli Oulussa on aina tapaus. Teksti on hieno monesta syystä. Vaikka Cappas-teatteri piirtää Suomen sodan vuosista epookkista näköiskuvaa, pysäyttävämpää näytelmässä on nyt sen surullinen ajankohtaisuus.
Kertomuksen läpäisevä pasifismi on Ukrainan kriisiä ajatellen hyvin satuttavaa. Tekstistä nousee esiin sodan absurdius sekä oligarkkien eli harvainvaltijaiden toimien vastuuttomuus.
Anu Kaipainen häikäisee ja häkellyttää oivalluksillaan ja havainnoillaan.
Totuudet laukoo yhteisön syrjeksimä ja hulluksi kuittaama Huppa-Leena (Tiina Kutilainen) sekä hänen mielikuvitusystävänsä, varsinkin Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf (Jarkko Korpua).
Yhdessä Venäjän tsaarin Aleksanterin kanssa kuninkaalla on leikki Ota, anna kunniamerkki!
Ei tiedä, itkeäkö vai nauraa, kun Ahvenkosken siltaa maalataan vuoroin verellä ja Ruotsin väreillä. Lopulta silta muuttuu verestä mustaksi.
Niin on käynyt myös Kiovan itsenäisyysaukiolle.
Teatteriryhmällä on keskeisenä sanomana rauha yleisellä tasolla. Raija Päkkilän ohjaama esitys ei osoita sormella tämän päivän sotiin. Katsoja voi itse nähdä yhteydet tai olla näkemättä. Kirjailija Anu Kaipaisen viisaus tekee näytelmästä klassikon: "Sota on sellaista. Toiset se tappaa kokonaan ja toisista vain runoilijan. Jälkimmäisten laita on pahempi, sillä heissä asuu uuden sodan siemen."
Näin toteaa Agnes (Milla Väänänen), Henrikin kuollut morsian ja Huppa-Leenan näkymätön ystävä, joka muistuttaa häkellyttävästi Murjottavaa Myrttiä Harry Potterissa.
Nuoret Tiina Kutilainen ja Milla Väänänen tekevät suuret ja vaikeat roolityöt. Huppa-Leena nykii ja Agnes kiukuttelee ja liehuu. Ääriyksilöiden ja isojen teemojen sisäistämisessä on haastetta. Molemmat nuoret naiset toivovat rakkautta ennen kuin kuolemaa.
Kirkas roolityö on Jarkko Korpuan kuningas. Myös Asko Suomenrinteen Miikkael on konstailematon ja luonteva. Iloa ja eloa esitykseen tuovat Marko Hiltulan lääkäri ja Jonna Drushinin-Venojärven Ulriika.
Ulpu Korpuan puvut ja lavastus hivelevät silmää. Kuvaelmat ovat kuin vanhasta Oulu-kuvakirjasta.
Cappas-teatterin olisi kannattanut tehdä jotain aivan uutta. Rytmikäs ja laulava ryhmä olisi voinut tiivistää tekstiä ja kertoa vielä enemmän Olli Romanin musiikilla. Runollinen Arkkienkeli aivan huutaa sitä.
Eeva Kauppinen
Artikkelin lähde Kaleva