Puntti laulaa Jamppana

Eeva Kauppinen Kaleva
Oulu Iskelmälaulaja Jamppa Tuominen (1949-1998) on tähti uudessa musiikkinäytelmässä. Jamppa - Aamu toi, ilta vei sai kantaesityksensä perjantai-iltana 400 hengen Kerava-salissa Keravalla.
Käsikirjoittaja on oululaislähtöinen näyttelijä, näytelmäkirjailija ja muusikko Heikki Lund.
Jampan roolissa nähdään kemiläissyntyinen näyttelijä Puntti Valtonen.
Posiolaissyntyisen, Oulussa toimineen kirjaltaja-muusikko Veikko Juntusen kirjoittama laulu Aamu toi, ilta vei teki Jamppa Tuomisesta kertaheitolla suositun 1977. Näytelmässä käydään läpi suosikkilaulajan elämänkaarta hänen kultalevyjensä kautta.
"Jamppa Tuominen muistetaan harvinaisen puhtaasta tenoriäänestään", Lund sanoo.
"Näytelmä kertoo hiljaisen ja vaatimattoman miehen noususta kansan palvomaksi idoliksi ja lopulta hänen syöksystään hyljeksityksi kehäraakiksi."
Jamppa-näytelmä on fiktiivinen. Heikki Lund halusi laajentaa ja yleistää tarinaa kertomalla myös julkkiselämän vaaroista ja varjopuolista.
"Tunsin Jampan aikanaan. En mitenkään kovin hyvin, mutta Oulussa pyörittiin bändeissä ja siviilielämässä ennen kuin siitä tuli iso julkkis", Lund kertoo.
"Se oli aikamoinen tragedia, miten hänelle kävi."
Siksi Lund pyrkii kertomaan myös siitä, mitä julkkiselämä vaatii. "Monet näkevät vain loiston ja glamourin. Mitäs sitten tapahtuu, kun valot sammuvat ja pitää lähteä kotiin."
Lundilla oli johtoajatuksena, että taiteilijan käyrä alkaa laskea, mitä enemmän kultalevyjä tulee seinälle.
"Menestys vaatii enemmän ja enemmän ihmiseltä. Loppujen lopuksi se vaatii jo yli-inhimillisiä ponnistuksia, eikä siihen moni pysty", Lund selittää.
"Jamppakin nostettiin jalustalle. Mutta sitten kun suosio on suunnatonta, ruvetaan odottamaan ja jopa toivomaan, koska se sieltä tippuu nurin niskoin alas."
Jampan bändi teki parhaimmillaan 300 keikkaa vuodessa.
"Siinä tulee äkkiä näitä niin sanottuja vapaa-ajan ongelmia", Lund huomauttaa.
Monet naisartistit ovat kestäneet paineet hienosti, Lund ihailee. Hän mainitsee Katri Helenan ja Paula Koivuniemen.
"Mutta sitten ovat taas Olavi Virta, Topi Sorsakoski, Rauli Badding Somerjoki ja Juice Leskinen."
Näytelmässä ei kuitenkaan säälitellä ketään, Lund painottaa.
"Haluamme tuoda esille, ettei julkkisten elämä ole pelkkää vellin syöntiä. Siinä on vastuussa monelle ihmiselle - eikä vähiten perheelleen."
Jamppaa esittävä Puntti Valtonen toimi Juice Leskisen Grand Slam -yhtyeen kitaristina.
"Hyvä, että sain Puntin pääosaan. Hän on myös muusikko ja käynyt läpi nämä kiemurat."
Juonta kuljettavat Jampan hitit Elämäni parhainta aikaa, Onnenpoika, Tähdet, tähdet ja Aamu toi, ilta vei. Jamppa Tuominen sai peräti 12 perättäistä kultalevyä ja yhden timanttilevyn.
Musiikkinäytelmä sisältää lisäksi suomalaisten iskelmäbändien toilauksia 1970- ja 1980-lukujen tanssilavoilla ja takahuoneissa.
Muita rooleja esittävät Anu Sinisalo, Susanna Roine, Seppo Halttunen, Jari Pahkin, Teemu Aromaa ja Heikki Lund. Ohjaus on Toni Wahlströmin.
"Näytelmässä on karrikoituja tyyppejä. Naisnäyttelijät esittävät Jampan kuvitteellisia vaimoja. Lisäksi Susanna Roine näyttelee toimittajaa, joka nimi on Pamela Paskiainen", Lund kertoo ja muistuttaa Lex Hymystä.
Lex Hymy tarkoittaa rikoslakiin 1975 lisättyä pykälää yksityiselämän loukkaamisesta.
"Mukana on myös sutki levypomo", Lund luettelee.
"Henkilöt pyrkivät kuvastamaan sitä maailmaa, jossa artistit joutuvat toimimaan monesti tänäkin päivänä."
Heikki Lund tarjosi Jamppa-näytelmää Oulun kaupunginteatterille pari, kolme vuotta sitten. Samoin teki raahelainen käsikirjoittaja Pauli Ylitalo, jolla oli 2009 myös tekeillä iskelmänäytelmä Jamppa Tuomisesta.
"Oulussa oltiin kiinnostuneita, mutta yritys kaatui rahaan", Lund kertoo.
"Oululainen kun itsekin olen, tiedän, että juttu olisi siellä varma nakki. Se menisi kuin häkä."
Keski-Uudenmaan teatterissa Jampasta on 15 esitystä. Esityksen kesto on kaksi tuntia.
"Ennakkomyynti on ollut aika hurjaa. Voi olla, että tulee lisäesityksiä", Lund toteaa.
Keski-Uudenmaan teatteri: Jamppa - aamu toi, ilta vei. Kantaesitys 7.2. Keuda-talon Kerava-salissa. Esitykset jatkuvat 26.3. saakka.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva