Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä Kaleva
Oulu Siinäpä vasta tyhmä eläin, ajattelee ihminen, kun poro (Rangifer tarandus) juosta jolkuttelee maantiellä eikä älyä mennä auton edestä pois.
Puolivilli hyötyeläin on kuitenkin paljon mainettaan fiksumpi, väittää pitkän linjan poromies, entinen Kollajan paliskunnan poroisäntä, tannilalainen Esa Kaleva.
"Ne ovat harvinaisen viisaita eläimiä", Kaleva sanoo.
Kalevan mukaan asian huomaa kun on tarpeeksi kauan "pelannut" porojen kanssa. Porot oppivat asioita kuin koirat. Ne lukevat ihmisestäkin, kuka on hyvä ja kuka paha.
Änkyröitä ne kuitenkin voivat olla. Koulutus esimerkiksi kilpa- tai rekiporoksi vie siksi vuosia, toteaa Kaleva, joka eläkepäivinään kouluttaa vielä harrastuksekseen kilpaporoja.
Tannilassa Kalevan kotitilalla on narussa kaksi nuorta eläintä, joissa virtaa kilpaporon veri: albiinoporo Haamu ja Seteli, jonka Kaleva odottaa juoksevan parin vuoden päästä nimensä mukaisesti setelejä omistajalleen poroajoissa.
Aitauksessa on lisäksi vasa, josta voi myös tulla juoksija.
Kaleva tietää mistä puhuu, sillä hän on voittanut takavuosina useampia porokuninkuuksia.
Porot ovat yksilöitä, niin kuin muutkin eläimet, ja ihmiset. Ihmisten ilmoille tuotavat porot - olipa kyse sitten reki- tai kilpaporosta - pitää kouluttaa ja totuttaa kaksijalkaisten läsnäoloon. Se aloitetaan heti vasana tarhassa.
Eläin totutetaan hihnaan ja kulkemaan ohjaajansa perässä. Hiljalleen hommaan pannaan vauhtia.
Kilpaporoa harjoitetaan samalla tavalla kuin hevosta. Esa Kalevallakin on niin sanottu ränni, eli aidattu harjoitusrata tiluksillaan sitä varten.
Noin kolmen vuoden iässä poroa aletaan totuttaa vetämään ohjastajaa. Siinä iässä voidaan myös parhaimmassa tapauksessa aloittaa kilpaileminen.
Poro voi elää yli 20-vuotiaaksi, jos pysyy terveenä. Porokarjoja uudistetaan kuitenkin tiuhempaan tahtiin.
Kilpaporoina eläimiä voi käyttää noin kymmenvuotiaiksi, rekiporoina 13-14-vuotiaiksi.
Poro on näytellyt Suomen pohjoisilla leveysasteilla läpi historian sen verran isoa roolia, että se ansaitsee omat karnevaalinsa. Porosta on moneksi.
Puolivillistä hyötyeläimestä jalostetaan kilpamenijöitä, rekiporoja, käristystä, kuivaa lihaa ja savustettua, sekä monen muun sorttista syömistä.
Koko poron voi hyödyntää, taljaa myöten.
Viikonlopun porokarnevaaleissa Oulussa ei nähdä porosprinttiä, eli oikeaa kilpa-ajoa. Ohjelmassa on kuitenkin jokamiesluokan porokisa.
Esa Kalevaa harmittaa, että suuren yleisömäärän keränneestä sprintistä luovuttiin. Sen järjestäminen vaatii rahaa, joka näinä aikoina on tunnetusti tiukassa.
Kalevan mielestä porokarnevaaleihin ja -kisoihin kannattaisi poronhoitokaupunki Oulussa kuitenkin panostaa. Tapahtuma on hyvä talvinen matkailutäky, joka voisi houkutella turisteja laajalta säteeltä.
Joka vuosi porokarnevaaleilla ollut ja tapahtuman järjestämiseen osallistunut Kaleva aikoo silti olla tälläkin kertaa mukana meiningissä, vaikka ei enää porojaan paikalle tuokaan.
Artikkelin lähde Kaleva