Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Liminka Joskus on puolivakavissaan väitetty, että Limingasta löytyy tänä päivänä enemmän taideihmisiä kuin lehmiä.
Vaikka vertaus kertoo mairittelevasti Limingan taidekoulun merkityksestä paikkakunnalle, kriittistä tarkastelua se ei ihan kestä.
Kesäkuussa 2012 suoritetussa Tilastokeskuksen laskennassa Limingassa oli vielä 600 lehmää ja 190 emolehmää, kun kuvataiteilijoita ja taidekoululaisia paikkakunnalla asuu alun toista sataa.
Ellei viime vuonna sattunut yllättävää lypsävien määrän romahdusta, lehmät johtavat vielä selvällä sarven mitalla.
Limingan kuvataiteilijapopulaatio on kuitenkin kunnan kokoon nähden moninkertaisesti tiheämpi kuin esimerkiksi Oulussa.
Limingan taidekoulua johtaa kansanopiston rehtori Ari Karvonen. Eri taiteenalojen opettajia on kahdeksan, oppilaita tällä hetkellä 109.
Vapaa sivistystyö tarkoittaa sananmukaisesti vapaata, vaikka taidekouluissa peritäänkin lukukausimaksuja.
Koulun opintosuunnat ovat kuvataidelinja, vapaalinja, sarjakuvalinja ja valokuvalinja. Avointa yliopisto-opetusta annetaan yhteistyössä Oulun ja Lapin yliopistojen kanssa. Opiston keskeisimmistä aloista kolmannen muodostaa kurssitoiminta.
"Meille voi tulla kuka vain ja milloin vain ja olla niin pitkään kuin haluaa. Suurin osa oppilaistamme on 18-19-vuotiaita ylioppilastyttöjä, jotka valmentautuvat jatko-opintoihin", Karvonen kertoo.
"Koulussamme opiskelee myös niitä, jotka haluavat kokeilla, onko kuvataide heidän alansa. Kolmas ryhmä ovat välivuoden viettäjät ja eläkeläiset. Vanhin oppilaamme on 82-vuotias."
Taidekoulu pyrkii kansansivistystyön vanhan perusajatuksen mukaan "herättämään ja innostamaan ihmisiä opin tielle".
Oppilaat maksavat opetuksesta ja halutessaan myös majoituksesta ja ruoasta. Limingassa koko täysihoitopaketin hinta on 4 300 euroa vuodessa ilman materiaaleja. Pelkkä opetus maksaa runsaat 2 000 euroa.
Opiskelijat ovat oikeutettuja keskiasteen opintotukeen ja opiskella voi myös tietyin ehdoin työmarkkinatuella.
Limingan taideopetusta muun muassa peliteollisuus voisi hyödyntää nykyistä paremmin.
Vaikka pelejä tehdään tietokoneilla, jonkun on aina osattava myös piirtää, sommitella ja hallita värimaailma.
Mitä kolmiulotteisemmiksi pelit muuttuvat, sitä enemmän ne kysyvät tekijöiltään taitoa ja rahaa.
"Tällä hetkellä monet pelien kehittäjät Oulun alueella ovat itseoppineita", arvioi taidekoulun sarjakuva- ja valokuvalinjoilla opiskeleva oululainen Heikki Korva, 34, jolla on takanaan viisivuotinen ura peliyhtiössä.
"He ovat aloittaneet 1990-luvulla demo scene -jutuissa koodaamalla. Koulutuksesta on kaikilla aloilla hyötyä, ja sen vähäisyys näkyy Oulussa. Koulutus varmasti lisäisi alan työpaikkoja."
Koska pelit ovat myös visuaalista taidetta, perinteinen taideopetus sopii Korvan mukaan hyvin alan peruskiveksi. Pelejä voi myös ajatella animaatioina ja verrata elokuviin.
"Mutta menestymisessä kyse on monesta muustakin seikasta kuin siitä, miltä peli näyttää. Visuaalinen ilme on vain yksi pelattavuuden osa-alueista."
Viime viikolla aloitti työnsä Suomen kansanopistojen rahoitusta uudistava opetus ja kulttuuriministeriön työryhmä. Sen tarkastelussa ovat muun
muassa taiteen opetuksen kustannukset, miten vähät rahat tulisi kohdentaa.
"Mikäli opetus on yhtä laadukasta ja yksilöllistä kuin Limingassa, se on kalliimpaa kuin että pannaan 40 nuorta oikeustieteen peruskurssin yhteisluennolle", laskee työryhmän jäsen, Suomen kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs.
Yleisesti ottaen kuvataiteella ei mene maakunnissa hyvin. Parhaillaan opetusta puretaan säästöjen paineissa pois muun muassa Tampereen ja Lahden ammattikorkeakouluista (ent. Muotoiluinstituutti). Tampereen yliopistokin lopettaa kuvataideopetuksen.
Säästötoimet voivat loppupeleissä ropista Limingan taidekoulun laariin.
"Kun taiteen opetusta vähennetään koko maassa ammattikorkeakoulutasolla, lisääntyvät hakijamäärät niissä kansanopistoissa, joissa opetus hoidetaan niin kuin pitää, eli ammattitaiteilijat opettavat ihmisiä yksilöllisesti", Ijäs arvioi.
Muutos lisää hakupainetta jäljellä oleviin taiteen korkea-asteen opiskelupaikkoihin.
Vastaavasti Limingan taidekoulun kaltaiset oppilaitokset palvelevat kasvanutta pääsykokeisiin valmistautumisen tarvetta.
"Keväällä, kun kuvataideakatemian ja ammattikorkeakoulujen pääsykoetehtävät julkistetaan, monet Limingan taidekoulun opiskelijat alkavat tehdä niitä osana kansanopistovuottansa."
Suomessa on neljä vahvasti taiteeseen erikoistunutta kansanopistoa: Liminka, Orivesi ja Lahti suomenkielisellä puolella sekä Karjaalla Västra Nylands folkhögskola.
Opistoilla on Ijäksen mukaan tärkeä asema taiteen väliasteen, ikään kuin college-tasoisina oppilaitoksina, samaan tapaan kuin konservatorioilla musiikkipuolella.
Valtionosuuksien leikkausten takia monet Suomen kansanopistoista ovat vaikeuksissa ja yhdistymispaineita ilmenee samalla tavoin kuin kuntakentällä.
Kansanopistoyhdistys haluaisi liittää Limingan ja Oriveden kaltaiset tasokkaat opistot selkeämmin yleiseen koulutusjärjestelmään.
"Kansanopistovuosi tunnustetaan jo lainsäädännössä. Niistä saa lisäpisteitä pyrittäessä ammatilliseen koulutukseen. Jos ihminen on opiskellut vuoden taideopetukseen erikoistuneessa kansanopistossa, hänelle pitäisi tarjota paremmat mahdollisuudet päästä myös alan muihin jatko-opintoihin", Ijäs sanoo
Suomen kansanopistoilta Jyrki Ijäs kaipaa enemmän oma-aloitteisuutta.
"Esimerkiksi Karjaalla on valokuvauspuoli solminut sopimuksia kansainvälisten korkeakoulujen kanssa siitä, että jos he arvioivat jonkun opiskelijan jatkokelpoisuuden hyväksi, hän pääse yhden valintakynnyksen yli."
Artikkelin lähde Kaleva