Kurkistus Sintun maailmaan

Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Kun lapsiperheitä käsitellään uutisissa, näkökulmana on usein joku ongelma, ja äänessä ovat yleensä vain aikuiset. Uutisten aikuiset ovat huolissaan esimerkiksi jaksamisestaan, taloutensa rahojen riittämisestä tai lastensa hoitopaikoista. Myös perheväkivalta nousee uutisaiheeksi yhä useammin.
Lasten silmin katsottuna maailma heidän ympärillään ei kuitenkaan ole läheskään aina murheiden täyttämä.
"Pikemminkin se on täynnä mahdollisuuksia ja positiivisuutta", huomauttaa elokuvatuotantoyhtiö Pystymetsä Oy:n tuottaja Outi Rousu.
Tämä olikin kantavana ajatuksena, kun oululaislähtöinen Rousu alkoi kehittää sisarensa Sirkka Rousun kanssa Mun perhe -dokumenttielokuvahanketta.
Mun perheen viidessä dokumenttielokuvassa puheenvuoro on annettu erilaisissa perheissä eläville lapsille. Lapset kertovat elämästään sijaisperheessä, maahanmuuttajaperheessä, yhteishuoltajuusperheessä, vähävaraisessa perheessä sekä perheessä, jossa on kehitysvammainen lapsi.

Elokuvien tv-oikeudet
hankkinut MTV Oy esittää elokuvia Ava-kanavalla, ja ensiesityksensä jälkeen kukin dokumentti uusitaan Avalla viikon ajan. Lisäksi tv:ssä esitetyt noin 20-minuuttiset elokuvat ovat nähtävissä Katsomo-verkkopalvelussa.
Tähän mennessä televisiossa on nähty näistä lasten kokemuksiin perustuvista dokumenteista jo kaksi. Kolmannen, Outi Rousun käsikirjoittaman ja ohjaaman Sydämestä asti -dokumentin televisioensi-ilta on tänään lauantaina. Loput kaksi Mun perhe -elokuvaa esitetään 8. ja 15. helmikuuta.
Rousun elokuvassa päähenkilönä on porvoolainen 7-vuotias tyttö Sinttu. Sintun perheeseen kuuluvat Sanna-äidin lisäksi veljet Toni, 14, ja Miro, 21, sekä pari kissaa. Samassa pihapiirissä asuu myös Sintun mummo. Miro on jo muuttanut omaan vuokra-asuntoonsa, mutta hän vierailee usein äitinsä ja sisarustensa luona.
Sintun äiti on työtön, eivätkä perheen rahat tahdo riittää mihinkään. Arjessa selviytyäkseen perhe turvautuukin toimeentulotukeen ja EU:n ruoka-apuun. Sinttu haaveilee legotalosta, ja hän tietää, miten sellaisen voi saada: keräämällä pulloja ja tallettamalla pullorahat pingviinilippaaseen.
Dokumentin perusteella Sinttu on reipas ja ulospäin suuntautunut tyttö, joka suhtautuu asioihin mutkattomasti ja pohdiskelee elämän suuria kysymyksiä itse keksimässään laulussa. Dokumentin nimi tulee juuri tuosta Sintun laulusta.
"On todella hämmästyttävää, miten fiksusti Sinttu ymmärtää perheensä tilanteen. Hänellä on se oma juttunsa, pullojen kerääminen ja pulloista saatujen rahojen säästäminen, kun hän on tajunnut, ettei oikein muutenkaan voi saada haluamaansa lelua", Outi Rousu sanoo.
Vaikka Mun perhe -dokumenteissa käsitellään arkaluontoisiakin aiheita, ei tirkistelystä ole kysymys, Rousu painottaa.
"Olemme kertoneet mukaan lähteneille perheille, mitä olemme tekemässä: haluamme välittää positiivista viestiä lasten kokemusten kautta. Esimerkeillämme haluamme myös auttaa muita vastaavissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Muiden kokemukset voivat antaa ideoita siitä, mistä itse voi etsiä tukea ja saada voimia."
Hankkeesta innostui lisäksi laaja yhteiskunnallisten vaikuttajien yhteistyöverkosto.
"Halusimme lähteä mukaan, koska idea antaa puheenvuoro erilaisten perheiden lapsille oli niin kiva", sanoo oululaisen Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela.
Hän toivoo, että hanke lisää myös erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.
Mun perhe -hankkeen taustalla on Nuorten Ystävien ohella useita muita lasten ja perheiden hyvinvointia edistäviä järjestöjä, lapsiasiavaltuutettu, RAY sekä kolme ministeriötä.
Yksittäisiä elokuvia ovat tukeneet Kirkon mediasäätiö, AVEK sekä Suomen elokuvasäätiö. Elokuvien ohella hankkeessa on tuotettu muun muassa asiantuntijahaastatteluita. Niiden linkit löytyvät hankkeen nettisivuilta (www.munperhe.com).
Hankkeen budjetti on kaikkiaan runsaat 300 000 euroa.
Mutta mistä se idea Mun perheeseen alun alkaen syntyi?
Idea alkoi itää vuosia sitten, kun Outi Rousun nyt teini-ikäinen poika kävi vielä alakoulua Oulussa.
"Äitinä aloin miettiä, miten paljon luokassa on erilaisista perheistä tulevia lapsia. Perusperheenä on pidetty pitkään sellaista, missä on äiti, isä ja kaksi lasta, mutta nykyään sellainen alkaa olla vähemmistö. Muualla kuin perinteisessä ydinperheessä kasvaa ja elää nykyään noin 65 prosenttia suomalaisista lapsista."
Mitä oma poika on tuumannut dokumenttielokuvista?
"Hän on todennut, että onpa siistejä. Se on aika paljon sanottu murkkuikäiseltä."
Outi Rousun ohjaaman dokumentin Sydämestä asti - lapsen elämää vähävaraisessa perheessä
ensiesitys Ava-kanavalla
1. helmikuuta kello 19.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva