Kopsan kulta kiinnosti

Liisa Lehto-Peippo Kaleva
Haapajärvi Kopsan kultakaivoshanke sai väen liikkeelle, kun Belvedere Minining Oy:n Kopsan kaivoshanketta ja Hituran rikastamon toiminnan muutoksia koskevaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa (yva) esiteltiin Haapajärvellä tiistaina.
Kaupungintalon valtuustosali täyttyi noin 70:stä hankkeesta kiinnostuneesta. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on asettanut ohjelman nähtäville.
Kaivosyhtiön tarkoituksena on louhia Haapajärven alueella sijaitsevan Kopsankankaan kulta- ja kupariesiintymästä malmia ja kuljettaa se rikastettavaksi saman yhtiön omistamalle Hituran kaivokselle, joka sijaitsee kaivokselta vajaan 20 kilometrin päässä Nivalassa.
Yvassa tarkastellaan kaivoksesta louhittavan malmin käsittelyä, kaivokselta Tiitonrannalle tehtävää tien linjausta ja rikastushiekan sijoitusta Hiturassa.
Kopsan kultaesiintymä on herättänyt ensimmäisen kerran kiinnostusta jo 1930-luvun lopulla. Kaivos voi aloittaa toimintansa aikaisintaan vuoden 2016 aikana.
Sirpa ja Juha Mustialaa kaivoshanke kiinnostaa. Sirpa Mustialan lapsuudenkoti sijaitsee kohtuullisen lähellä suunniteltua kaivosta.
"Kantamme on vahvasti vastainen. Vaikka täällä ei malmia rikasteta, louhinta saa pohjavesiä liikkeelle. Alue on lähdeperäistä, ihmiset ottavat talousvetensä sieltä. Kuka maksaa, jos lähteet alkavat kuihtua?" Juha Mustiala totesi.
Tiitonrannalle suunnitteilla olevan kultakaivoksen vastustajat ovat aloittaneet nimien keruun kansalaisadressiin, jossa vaaditaan hankkeesta luopumista. Adressiin kerättiin nimiä myös kaupungintalon aulassa.
"Satakunta nimeä on parin päivän saldo", kertoi Markus Hirvasoja.
"Tuhatta yritetään, jos aika riittää. Oli vähän myöhäinen sytytys", Keijo Jaakonaho sanoi.
Riitta Jämsä allekirjoitti adressin mennessään kuuntelemaan yva-ohjelman esittelyä. Puoliso Teemu Flink oli allekirjoittanut sen jo aiemmin.
"Kaivos tulisi aika lähelle kotiamme, ja rekkaliikenne menisi talomme ohi", Riitta Jämsä perusteli kantaansa.
"Meillä on porakaivovesi. Haluamme varjella pohjavettä. Kaivos ei ainakaan sen laatua paranna", Teemu Flink sanoi.
Hirvasojan mukaan asiasta on käyty yllättävän vähän keskustelua. "Pienestä kaivoksesta tulee hirveät vahingot luonnolle."
"Toivomme kullan hinnan romahdusta, mikä tekisi kaivoksen avaamisen kannattamattomaksi."
Eniten alueen asukkaita huolestuttaa Hirvasojan mukaan kaivoksen vaikutus pohjaveden laatuun ja sen korkeuden putoamiseen. Yva-ohjelmassa ei ole heidän mielestään riittävän luotettavaa tietoa pohjavesistä.
"Vesi on nyt laadukasta. Lähes jokaisessa talossa on oma lähde tai kaivo. Talouksia, jotka saavat kaiken talousvetensä pohjavedestä on parikymmentä."
"Miten käy Kortejärven kaloille, kun kaivoksen vedet on tarkoitus johtaa Kortejärveen ja edelleen Kalajokeen?"
Kaivoksesta maastoon leviävä kivipöly estäisi Hirvasojan mukaan myös marjastuksen ja sienestyksen alueella.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva