Konflikti vanhan ja uuden rajalla

Riikka Tuomivaara Kaleva
Oulu Lavaa reunustavat tummat kodinkonetornit. Silkkipaitaan ja suoriin housuihin pukeutunut nainen astuu näyttämölle ja asettaa pöydälle sievän paperikassin, josta löytyy kuohuviinipullo. Vihdoinkin omaa aikaa.
Tuomas Kyrön Miniä-romaaniin perustuva näytelmä Mielensäpahoittajan miniä saa ensi-iltansa huomenna perjantaina Oulun kaupunginteatterissa.
Oman ajan sijaan Elina Korhosen esittämä Liisa-miniä joutuu hoitamaan jalkansa loukannutta appiukkoaan, maan pahinta mielensäpahoittajaa.
Appiukkoa näyttelee Hannu Pelkonen, jolle rooli on hänen omien sanojensa mukaan jo "tullut lihaksi" Mielensäpahoittaja-monologin myötä, joka on ollut osa Oulun kaupunginteatterin ohjelmistoa yli vuoden. Näytelmä jatkaa ohjelmistossa Mielensäpahoittajan miniän rinnalla.
"Roolihahmoni on valmistunut toisessa näytelmässä, ja nyt tehdään ikään kuin elimensiirto jatko-osaan. Näytelmät ovat hyvin erilaiset, mutta vasta kevään myötä nähdään, palvelevatko vai syövätkö ne toisiaan", Pelkonen pohtii.
Ohjaaja Jukka Heinäsen mukaan jatko-osalla on monologiin verrattuna erilaiset lähtökohdat.
"Päähahmona on miniä, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan ja appiukko on vain yksi henkilöhahmo. Kyseessä on puhdas komedia", Heinänen sanoo.
Näytelmän kitka syntyy miniän ja appiukon maailmankuvien törmäyksestä: miniä on moderni uranainen, luova johtaja, jonka mies hoitaa lapset ja kodin, elektroniikka loput.
Mielensäpahoittaja on kasvattanut juurensa maaseudulle, eikä ole valmis tai edes kykeneväinen niitä repimään mukaan nykymaailman menoon. Hän haikailee takaisin aikaan, jolloin kaikki oli paremmin.
"Miniästä tuntuu, että hän ei koskaan kelpaa appiukolle, mikä on varmasti tuttu tilanne monelle. Mielensäpahoittajan jalkavamma vielä korostaa heidän jännittyneitä välejään", Pelkonen kuvailee.
"Kun miniä joutuu esimerkiksi ottamaan mielensäpahoittajan mukaan työtapaamiseen, tämä ei sovi kovin hyvin bisnesmaailmaan", Heinänen paljastaa.
Törmäyksienkin jälkeen täytyy kuitenkin tulla toimeen ja hahmojen asenteita koetellaan.
"Appiukko on turvassa omassa iässään. Hänellä on niin vahva vuosikymmenien saatossa kehittynyt kivijalka, että hahmo ei juuri heilahtele. Joitakin inhimillisiä piirteitä hän saattaa kuitenkin vilauttaa", Pelkonen kertoo.
"Lähentymistä tapahtuu siinä mielessä, että kun kohtaa pelkäämänsä ihmisen, pelko murenee", Heinänen lisää.
Mielensäpahoittajasta on tekeillä on myös Mielensäpahoittajan miniä -niminen elokuva, jonka ohjaa Dome Karukoski. Mistä johtuu hahmon suosio?
"Ihmiset sanovat poikkeuksetta, että hahmo on ihan kuin heidän oma isänsä. Siihen on helppo samaistua", Pelkonen kertoo.
"Suomessa kaupungistuminen on tapahtunut myöhään ja edellinen sukupolvi on elänyt erilaisessa yhteiskunnassa. Mielensäpahoittaja on tolkun ääni, johon voivat samaistua myös nuoret, jotka huomaavat, että nykymeno ei ole aina aivan kohdallaan", Heinänen lisää.

Mielensäpahoittajan miniän ensi-ilta Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä huomenna perjantaina kello 19.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva