Artikkelin lähde Kaleva
Matti Heikura TEKSTI
TEIJA SOINI KUVAT
Sen piti viedä puurot vanhainkotien vanhusten lautasilta ja koulukyydit peruskoululaisilta. Vähintäänkin sen piti vaurioittaa Oulun keskustan talojen rakenteita niin, että korjausvastuut nousevat satoihin tuhansiin euroihin.
Nyt kun Oulun kallioparkkia, Kivisydäntä, on louhittu jo kohta pari vuotta, ei sen aiheuttamista vaikutuksista ole suuremmin ääntä pidetty. Ja ne ennustetut vauriotkin ovat jääneet pieniksi.
"Tammikuun puoliväliin mennessä olemme saaneet yhteensä 32 valitusta louhintatöiden mahdollisesti aiheuttamista vaurioista, mutta suurin osa niistä on osoittautunut aiheettomiksi. Muutamia pikkuvaurioita, tyyliin seinältä pudonnut taulu, olemme toki joutuneet korvaamaan", kertoo Oulun Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Lauri Manninen.
Oulun keskustan alle rakennettavan kallioparkin idea heitettiin ensimmäisen kerran ilmaan jo 1985. Ajatus oli niin radikaali ja aikaansa edellä, että sen tyrmäämiseen riitti heitto, jonka mukaan Oulun keskustan alla ei ole kalliota.
Kun maan alle kaivautuminen alkoi saada yhä enemmän myös käytännön toteutuksia, muun muassa Helsingin keskustassa, Oulun liikekeskus nosti ajatuksen uudelleen esille juuri ennen vuosituhannen vaihtumista.
Vuosina 2001-2002 hanke eteni sen verran, että kallioperää tutkittiin, asemakaavan muutos pantiin vireille ja suunnittelu otti ensimmäiset askeleet. Kaupan päälle saatiin toteutuksen ensimmäinen hinta-arvio, joka päätyi 150 miljoonaan markkaan, eli vajaaseen 26 miljoonaan euroon.
Sen jälkeen vuodet vierivät ja hanke nitkutteli eteenpäin enemmän taustalla kuin päivänpolitiikan paisteessa. Vuonna 2006 sentään saatiin aikaan tavoiteaikataulu, jonka mukaan 2010 olisi valmista.
No, ei ollut, sillä vasta 2009 saatiin seuraavat hinta-arviot. Nyt puhuttiin jo 59 miljoonasta eurosta. Saman vuoden lopulla hanke vedettiin toteutuslistalta, mutta jo seuraavana vuonna se pomppasi takaisin osana Elinvoimainen kaupunkikeskusta -hanketta. Uutta oli se, että hankkeen toteuttajaksi tuli nyt kaupungin täysin omistama Oulun Pysäköinti Oy.
Vuonna 2010 saatiin myös valtuuston rakennuspäätös ja urakkatarjousten avaamisen jälkeen viimeisin kustannusarvio: 73,5 miljoonaa euroa.
Manninen myöntää, että lopullinen kustannusarvio oli yllätys, mutta toisaalta uskoo, että aikaisemmasta arviosta puuttui osa pakollisista rakennuttamiskustannuksista. Toki myös rakennuskustannukset ehtivät nousta.
Kannattaa myös muistaa, että Kivisydän palvelee 3 000 ihmisen väestönsuojana. Tämän vuoksi se tarvitsee tarkoitukseen sopivat ovet, väestönsuojeluvarusteet ja säädösten edellyttämän kattopaksuuden.
"Niiden aiheuttamat kustannukset ovat noin kahdeksan miljoonaa euroa, jotka ovat mukana kokonaishinnassa."
Suurin rahoituserä, 44,7 miljoonaa euroa, saadaan keskustan kiinteistönomistajien pysäköinnin velvoitemaksuista. Omistajiin kuuluu myös kaupunki itse. Yksityisiltä summasta tuli vajaat 30 miljoonaa ja loput kaupungilta, jota Mannisen mukaan kohdellaan samoin kuin muitakin keskustan kiinteistön omistajia. Koko rahasumma kuitenkin kiertää kaupungin kautta, koska Oulun Pysäköinti ei voi tehdä sopimuksia kiinteistöjen kanssa.
"Nämä ovat kuitenkin selvästi sellaista rahaa, jota ei voi käyttää esimerkiksi vanhustenhuollon tarvitsemiin vaippoihin", Manninen painottaa.
Lainalla katetaan hieman yli 28 miljoonaa. Sekin kulkee kaupungin kassan kautta, koska kaupunki saa lainaa edullisemmin. Kun raha lainattiin edelleen Oulun Pysäköinti Oy:lle, säästettiin hieman korkokuluissa.
Kaupungin suora sijoitus on 600 000 euron luokkaa. Raha käytettiin suunnittelukustannusten kattamiseen.
Valmistumisen jälkeen Kivisydäntä pyöritetään pysäköintimaksuilla, eli sen käyttökulut ja myös lainojen hoitokulut peritään laitoksen käyttäjiltä. Käyttötalouslaskelmien mukaan talous on vaikeina alkuvuosina tiukalla ja tavoitteelliseen käyttöasteeseen päästäneen vasta noin 3-5 vuoden käynnistysvaiheen jälkeen.
Mannisen mukaan yhtiö kuitenkin on laskenut, että talous kestää. Kassavaratkin riittävät kattamaan alkuvaiheen tappiollisen jakson, kun kaupunki antaa käyttötalouslainoitusta noin kolme miljoonaa euroa.
Ihan pikkujuttu rakentamisen maksaminen ei ole, mitä kuvaa sekin, että rakentamislainat saadaan tämänhetkisen suunnitelman mukaan maksettua vasta 27 toimintavuoden jälkeen.
Miten Kivisydämen käyttö sitten taataan?
"Ei sitä millään voi täysin varmistaa, mutta keskustan pitkäaikaispysäköintipaikkojen tarpeesta puhuu se, että meillä on noin 200 asiakasta jonottamassa paikkaa parkkitaloista. Myös lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen tarve on ilmeinen. Keskustan vauhtiin päässyt lisärakentaminen tuo lisää tarpeita."
Tavoitteena on myös, että tulevassa taksoituksessa maan alle pysäköiminen on aina halvempaa kuin pysäköiminen maan päällä.
Maan alle menoa kannustanee sekin, että Kivisydämessä on aina lämmintä ja sinne saadaan myös autoilijoita palveleva pesuasema, Manninen erittelee.
Lisäksi hän uskoo, että jatkossa joudutaan miettimään muun muassa sitä, mikä on nykyisten parkkitalojen kohtalo. Olisiko esimerkiksi Saaristonkadun ja Uudenkadun kulmassa sijaitsevalle Autosaaren parkkitalon tontille löydettävissä tehokkaampaa käyttöä?
Toistaiseksi Autosaaressa olevat velvoitepaikat sitovat Oulun Pysäköinti Oy:tä, mutta ajankohtaiseksi asia voi Mannisen mukaan tulla viimeistään noin kymmenen vuoden kuluttua.
Artikkelin lähde Kaleva