Kenkäkauppaa vanhan ajan malliin

Marja Leskinen Kaleva
Oulu Kun keskustan erikoisliikkeiden ovet ovat vielä tiukasti lukossa, torinrannan punaisessa aitassa aloitellaan jo työpäivää. Kello kahdeksalta aukeavat Kemppaisen kenkäkaupan ovet.
"Meillä on vanhan ajan aukioloajat, eli ovi avataan kahdeksalta", kertoo vanhempi kenkämyyjä Timo Kemppainen.
Vanhan ajan aukioloajalle löytyy perustetta, sillä perjantaina 90 vuotta täyttävä Kemppaisen kenkäkauppa on moneen muuhun Oulun liikkeeseen verrattuna vanha. Olisi siis juhlan paikka, mutta: "Työn merkeissä se menee ja normaalisti olemme auki, oli juhla tai arki", Kemppainen toteaa.
Kemppaisen kenkäkauppa aloitti toimintansa 29.2.1924, ja ensimmäinen liiketila sijaitsi Pakkahuoneenkadulla. Kun kaupan perustaja A. E. Kemppainen kuoli vuonna 1946, kauppiaana jatkoi sodasta palannut veli J. A. Kemppainen.
Sota-aika vaikutti myös kenkäkauppaan.
"Minulle on kerrottu, että meillä oli silloin yksi iso ostaja: pihaan ajoi armeijan kuorma-auto ja otti kaikki saappaat mukaansa. Sitä en tiedä, onko niistä saatu rahoja vieläkään", toisen polven kauppias nauraa.

Nykyinen liiketila eli rantamakasiini toimi yrityksen alkuaikoina nahkavarastona. Myymälä siitä tuli 1930-luvulla. Timo Kemppainen tuli kenkäkaupan leipiin vuonna 1969 oppipojaksi.
Vaikka 75-vuotias Kemppainen on toteuttanut työuran pidentämistä jo useammankin työntekijän edestä, ei eläkkeelle jääminen kuulu suunnitelmiin.
"Televisiotakaan en ole uskaltanut avata kohta viiteen vuoteen. Aina kun sen avaan, puhutaan siellä työurien pidentämisestä", kauppias heittää, mutta vakavoituu sitten.
"Jatkajaa on nykyisin vaikea saada, koska pienten kauppojen tulevaisuus on niin epävarma. Voi mennä viikko, ettei tule palkkaa. Ja voi mennä 12 kuukautta, ettei ole lomaa. Oma terveys on hyvä ja ihmisiäkin tässä näkee mukavasti, miksipä en jatkaisi."
Timo Kemppainen on tuntenut torin laidalla monenlaiset muutokset puhurit.
"1970-luvulla kenkäteollisuus oli hurjassa vauhdissa nykyiseen verrattuna ja kenkätehtaita oli etelässä kymmenittäin, nyt hyvä jos kymmenen koko maassa. Ala näyttää meillä hiipuvan, sillä Suomeen tuodaan miljoonittain kenkiä vuodessa."
Kemppaisen kaupassa valtaosa kengistä on kotimaisia. Kauppias itse luonnehtii valikoimaa siten, että "jos ei ole ranttu, niin täältä löytyy kengät miehille ja naisille."
"Meillä on yhden kirjaimen ero muihin kenkäkauppoihin, eli kun muualla myydään näyttökenkiä, meillä myydään käyttökenkiä", kauppias vertaa.
Myydyin on miesten perusmallin kävelykenkä, kauppiaan sanoin "papan kenkä". Toinen valtti on lestiltään tavallista leveämpi naisten avokas.
Uusia kenkiä valikoimaan ostetaan edelleen joka sesongille, vaikka makasiinin seiniä kiertävätkin vanhojen kenkälaatikoiden pinot. Osa niistä on enemmän rekvisiittaa.
Tarkkaa kenkien määrää kauppias ei kerro. "Sanotaan niin, että enemmän täällä on kenkiä kuin mitä on kaupan nykyinen asiakasmäärä."

Artikkelin lähde Kaleva