Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Astiat kilisevät kaapissa, komeron ovi aukeaa ja makuuhuoneessa säpsähdetään hereille, kun sänky alkaa hytistä.
Salissa yli sata vuotiaan kliivian lehdet väpättävät kuin perhoset.
Kun Kostamuksen malmijuna kiihdyttää Kaakkurin kohdalla kohti etelää, se ei koskaan jää Jaakolan talossa huomaamatta. Meteliin on joten kuten totuttu, mutta raskaan liikenteen lisääntyminen ja sen aiheuttama tärinä on vakavampi juttu.
Pahinta on, että vanhan sukutilan rakennukset eivät sitä kestä, vaan ovat alkaneet vajota.
Piharakennuksia on jouduttu toistuvasti nostamaan maasta ja lisäämään kiviä alle.
"Ei näitä ennen ole tarvinnut korjailla muutaman vuoden välein", toteaa yli 200 vuotta vanhan tilan omistaja, varatuomari Leena Jaakkola.
Rata halkoo Kaakkuria mennen tullen. Jaakolan tilan päärakennus on radasta noin 150 metrin päässä. Se ei kuitenkaan ole ainoa talo, jossa tärinä tunnetaan. Kaakkurissa eritoten Toukolankaaren asuinalueella tärisee, mutta laajemminkin koko alueella aina Kempelettä ja Liminkaa myöten.
"Tilanne on varmasti uusissa rakennuksissa vielä pahempi. Niiden vaurioitahan ei voi samaan tapaan korjata kuin näissä vanhoissa hirsitaloissa", pohtii Jaakkola.
Kaakkurin asukkaat ovat kirjelmöineet asiasta kaupungin kautta Liikennevirastoon vuonna 2011, kun Liminka-Oulu-kaksoisraiteen yleissuunnittelusta sai sanoa mielipiteensä. Kaksoisraiteesta ei ole päätöksiä, mutta pääradan peruskorjaus on pian ajankohtainen myös tällä välillä.
Asukkaiden huoli on, ettei tärinää oteta peruskorjauksessa tarpeeksi vakavasti huomioon. Asiassa on hiljattain lähestytty myös liikenneministeri Merja Kyllöstä, kertoo Kaakkurissa asuva Esa Katajamäki.
Projektipäällikkö Tommi Rosenvall Liikennevirastosta tietää tilanteen. Tärinämittauksia tehdään töiden edetessä, mutta ongelma ei radan perusparannuksessa tule poistumaan.
"Ainoa varma keino olisi paalulaatan varaan rakentaminen, ja sellaista suunnitelmiin ei sisälly", Tommi Rosenvall sanoo.
Suunnitelmien muuttaminen ei taloudellisista syistä tule kyseeseen. Rosenvall uskoo, että perusparannus kuitenkin helpottaa tilannetta.
Toisaalta perusparannuksen jälkeen junien akselipainoja voidaan nostaa 22,5 tonnista 25 tonniin. Myös nopeuksia voidaan kasvattaa.
Radalla ajetaan tosin jo tällä hetkellä korkeammilla painoilla poikkeuslupien turvin, kertoo Rosenvall.
VR:n rautatielogistiikasta vastaavan Ilkka Seppäsen mukaan poikkeuslupa tarkoittaa mahdollisuutta ylittää sallittu paino yhdellä tonnilla ja sitä käytetään tarvittaessa. "Vastaavia lupia on muillakin alueilla Suomessa."
Seppänen vakuuttaa, että asukkaiden huoli tärinästä otetaan vakavasti ja siihen reagoidaan. "Noudatamme liikenneviraston ohjeita. Akselipainoja seurataan tarkasti."
Katajamäen mukaan asukkaat eivät tule hyväksymään, että akselipainoja vielä tästä nostetaan, ellei rataa korjata siihen kuntoon, että tärinähaitat loppuvat.
Asukkaat ovat ehdottaneet, että nyt toteutettaisiin kaksoisraide ja jätettäisiin peruskorjaus odottamaan aikaa, jolloin se on vara tehdä kunnolla.
Rosenvall pitää ajatusta loistavana. Ongelma on vain siinä, että se on käytännössä utopiaa.
"Odotimme Liminka-Oulu-rataosuuden kanssa viimeiseen asti, että päätös kaksoisraiteesta saataisiin."
Päätöstä ei kuitenkaan tullut, eikä rahoja siihen ole. Peruskorjaukseen on siis tyytyminen.
Asukkaat ja Oulun kaupunki esittivät kaksi vuotta sitten tavaraliikenteelle nopeusrajoituksia Oulun ratapihan ja Kempeleen rajan välillä.
Mitään vastausta ei ole kuulunut. Rosenvall lupaa, että asiaa voidaan pohtia ja ottaa rajoitukset mahdollisesti käyttöön.
Artikkelin lähde Kaleva