Hyvän rahvahan raossa

Pia Kaitasuo
Jarmo Kontiainen kuvat
Kaleva
Kempele Eskarilaisista yhdeksänsiin opettajineen ja päälle pari isovanhempien ikäpolven edustajaa.
Siinä sakki joka mahdollistaa Peijaiset - kalevalaisen kansanjuhlan Kempeleeseen.
Ajatus Kalevalan tarinoihin pohjautuvasta musiikkitapahtumasta syntyi jo viime keväänä. Kempeleen kirkonkylän ala- ja yläaste olivat yhdistyneet 2012 ja tuolloin oli oitis ymmärretty, että uuden yhtenäiskoulun tuhatpäinen väki tarvitsi jonkin hankkeen, joka hitsaisi kappaleet ehommaksi kokonaisuudeksi.
Nyt oli sen aika!
Kansalliseepoksestamme Kalevalasta riittää ammennettavaa. Kempeleläiset luottivat Peijaisten valmistelut oman väen käsiin, samoihin joista on viime vuosikymmeninä syntynyt paljon yhteiseksi koettavaa. Juhani Konola sai tehtäväkseen tekstin luomisen, Jussi Rasinkangas sävelten synnyttämisen.
"Mukaan saimme Kempele-seuran, jonka aktiivit Pirkko Sankilampi ja Reino Laitinen toimivat juhlan kertojina", kansanjuhlan yleiskoordinaattorina toimiva erityisopettaja Kaisa Hurtig kertoo.
Tarina kulkee maan synnystä karhun kaatamista seuraaviin peijaisiin. Kalevalassahan tunnetusti osattiin juhlia joukolla, "hyvän rahvahan raossa".
"Näyttämöllä ovat parillisten luokkien oppilaat - kevätjuhlassa vastuuta kantavat parittomien luokkien oppilaat", Hurtig selventää monesta koulusta tuttua käytäntöä.
Kakkos- ja nelosluokkalaisilla on Peijaisissa omat kuoronsa, kuutosluokkalaiset lausuvat Kalevalaa.
Musiikin säestyksestä vastaavat erityinen viidesluokkalaisista koostuva säestysryhmä sekä bändi, jossa on edellisten lisäksi oppilaita luokilta 7-9.
Yläkoululaisten ilmaisutaitoryhmän osaamista ovat myös karhunpeijaisten tanssi, Sammon taonta ja hyytävä Hyytämöinen, jonka kanssa pakkasen maailmaa avaa eskarilaisten kaarti. "Kaikki oppilaat ovat kuitenkin jollain tavalla mukana järjestelyissä."
Eräänlaisena johdatuksena koko tapahtumalle toimii yhdessä koostettu Kalevala-aiheinen näyttely. Sitä on työstetty erityisesti viidensissä luokissa pitkin kouluvuotta käyden samalla läpi kuvataiteen eri tekniikoita.
"Näyttelyn pystyttäminen on herättänyt innostusta - se on näyttänyt muille, että nyt ollaan tekemässä jotain yhdessä koettavaa. Mietimme koulun juhlatiimissä kovasti, miten saisimme aikaan sellaiset juhlat, jotta kaikki voivat tehdä siitä yhteisesti koetun. Nyt olen jo nähnyt, että tällainen on mahdollista."
Koko koulun läpi kulkevan näyttelyn tehtävänä on myös toimia elämysmatkana, joka mennään läpi saavuttaessa juhlasaliin katsomaan esitystä, Hurtig luonnehtii.
Näyttely on nähtävillä myös ensi viikon ajan. Siihen odotetaan tutustujia kunnan muista kouluista, ja heille on suunniteltu erityinen oppimateriaali, jonka avulla kalevalaista elämysmatkaa voidaan purkaa omalle koululle palattua.
Kaksipäiväisen kansanjuhlan perjantai on oman koulun päivä, lauantaiksi kutsutaan mukaan muitakin.
"Meillä on lauantaina ns. kotien koulupäivä, joten vanhemmilla on tilaisuus nähdä esitys", Hurtig kertoo. Kello 12 alkavaan juhlaan odotetaan kutsuvieraiden lisäksi myös muita kuntalaisia.

Artikkelin lähde Kaleva