Artikkelin lähde Kaleva
Jaana Kangas
Jarmo Kontiainen kuvat
Kaleva
Muhos Luminen tie muuttuu jokaisen risteyksen jälkeen yhä kapeammaksi. Tienviitat osoittavat pienemmille teille, joita ei ole koko talvena aurattu.
Metsää on joka puolella. Puut ovat taipuneet latvoistaan lumen painosta niin, että ne muodostavat tielle ikään kuin kunniakujan. Vanhoja taloja ja navettoja näkyy muutamia tien varressa.
Mikään ei kerro, että olemme saapuneet Laajin kylään.
Laaji on alun alkaen Isokankaille kuuluvan tilan nimi, joka sijaitsee Muhoksen kunnassa Sanginjoen varrella noin kymmenen kilometriä jokea ylävirtaan. Sen on perinteisesti katsottu kuuluvan Sanginjoen talojen tapaan Laitasaaren kylään.
Laajilla on asunut samaan sukuun kuuluvia Isokankaita vuodesta 1839 alkaen aina tähän päivään saakka. Laajin tilaa on pilkottu pienemmäksi useaan kertaan historian aikana. Nykyään Laajilla asuu vain kourallinen ihmisiä. Yksi heistä on Pertti Isokangas.
Hän esittelee pihapiiriään sinisävyisessä toppatakissa ja oransseissa kumisaappaissa. Talon takana on jäätynyt Sanginjoki. Joen takana näkyvät metsät ovat Isokankaan suvun jäsenten omistuksessa. Pihalla on vanha Zetor ja puupinoja.
"Minulla on puusavotta meneillään. Helmikuun aikana pitäisi puut tehdä."
Isokangas viettää paljon aikaa metsässä. Sanonta kirves on metsän paras ystävä pitää Isokankaan mielestä paikkaansa.
"Sinne ku pääsee tuntuu ku menis kirkkoon. Omien kätten jälkiä ku kattoo, se on palkit-sevaa."
Naapurissa asuu hänen serkkunsa vaimonsa kanssa. Heidän pihastaan löytyy harmaa hirsivaja, joka on seinän kaiverruksen mukaan rakennettu vuonna 1844. Vähän kauempaa löytyy toisen serkun talo.
"Tässä oli aikoinaan peltoa", Isokangas osoittaa kädellään, "ja oli meillä muutama lehmäkin."
Vielä 60-luvulla Laajilla oli paljon asutusta. Kun Pertti Isokangas oli pieni, lapsia kuljetettiin kouluun kahdella autolla. Elämä oli silloin köyhää, nykypäivään verrattuna mukavuuksia ei paljon ollut. Töitä oli, mutta rahaa ei. Sähköt Laajiin saatiin 70-luvulla, vesijohdot 80-lu-vulla.
Toisaalta elämässä oli myös rikkautta: serkuksilla oli mahdollisuus juosta, hyppiä ja leikkiä huolettomina ympäri Laajia. Jokikin koluttiin läpikotaisin.
Mutta sittemmin lähes kaikki ovat lähteneet Laajin perukoilta kaupunkiin. Isokangaskin kokeili kaupungissa asumista 70-luvulla, mutta hänestä ei koskaan tullut kaupunkilaista. Hän ei tajunnut kaupungin sykettä ja ainaista kiirettä, joka myös tarttui.
"Viihdyn täällä. Täällä on mukavan rauhallista, en kaipaa muita. Oon sosiaalinen erakko", Isokangas naurahtaa.
Muutaman kerran kuussa Isokangas käy asioilla Muhoksella tai Ylikiimingissä. Muutoin hän viihtyy kotonaan. Puusavotan lisäksi Isokangas tekee muun
muassa polkupyörälenkkejä.
Talvi on hiljaista aikaa Laajilla. Kesällä elämää on hieman enemmän, kun kesämökkiläiset saapuvat jokivarteen.
Laajin nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Se on Isokankaan suvullekin mysteeri.
Eräs teoria kuitenkin on. Laajin epäillään olevan sanamuutos sanasta laaja, jota voisi myös pitää synonyymina isokankaalle.
Erikoinen nimihän se on. Isokankaiden suvussa siitä ei kuitenkaan ole juuri vitsiä väännetty.
Maailmalla ei kehuskella, että asuinpaikkana on Suomen Laajin kylä.
Artikkelin lähde Kaleva