Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman Kaleva
Oulu "Koko Kalevalahan on lähtenyt Oulusta ja nyt tuomme sen tänne takaisin", veistää Vega Välitalo, oululainen säveltäjä, muusikko, kontrabasisti ja ’zumpa-Lemminkäinen’.
"Useimmat ajattelevat, että perinne on lähtöisin lännestä, josta tyypit veivät ne aikoinaan Karjalan metsästysmaille. Sinnehän pääsee täältäkin kätevästi veneellä."
"Miksei siinä olisi voinut käydä niin, että kuuluisien runonlaulajien, kuten hailuotolaislähtöisen Ontrei Malisen ja oulunkyläläisen Arhippa Perttusen, esi-isät ovat vieneet runot mennessään jokea pitkin Vienaan, jossa ne ovat rauhassa, ajan kuluessa, säilyneet. Nyt runot tuodaan nykymusiikin keinoin takaisin synnyinmaalleen", Välitalo myhäilee.
"Väitän, että jos Kalevala kerättäisiin nyt, ne kuulostaisivat juuri tältä meidän musiikilta", hän lisää.
Tottahan on, että Vienan Latvajärven kylällä asustelleet kaikki Perttusen suvun suuret runonlaulajat ovat muhoslaisia juuriltaan ja juuri heiltä Lönnrot aikoinaan keräsi suurimman osan Kalevalan runoista. Esimerkiksi Arhippa Perttunen lauloi Sampo-jakson kokonaan sekä Kilpalaulannan.
Eikä siis ollenkaan ihme, että Kalevala taipuu erinomaisesti Oulun murteelle, jonka säkeet on Vega Välitalo säveltänyt lauluiksi.
Tänään Kalevalan päivän tiimoilla on Välitalon vetämä Lyyran Tähtikuvio esittänyt, ja esittää, kahden viikon aikana Kalevalaa peräti 35 kertaa ympäri Oulua sekä uuden Oulun kouluja.
Yhdessä esityksessä kuullaan kymmenen laulua, joiden myötä Väinämöinen hakee Ainoa, Louhi Seppo Ilmarisen avulla Sampoa ja lopulta kaikki Kalevalan väki ja metsäneläimet esittävät loppulaulun. Musiikillinen tyyli vaihtelee kansanmusiikkivivahteisesta sambasta, bluesiin ja jazziin.
"Oulun murre tuo Kalevalaa oppilaille lähemmäksi ja kyllä heitä hieman naurattaa, kun tunnistavat ja hoksaavat vanhoja sanoja ja sanontoja", Välitalo kertoo.
"Tarkoituskaan ei ole, että kaikki se mytologia olisi heille entuudestaan tuttua, mutta vilpitön tavoite on, että me herättäisimme halun avata ja tutustua Kalevalaan. Silloin olemme onnistuneet", sanoo Välitalo.
Vega Välitalo itse "hurahti" Kalevalaan jo 1980-luvun alussa opintojensa lomassa ja vuonna 1985 hän teki jo ensimmäiset kalevalaiset sävellykset.
"Se vain on niin vahva teos. Kalevalassa on jo sanottu kaikki, ja kaikki sieltä löytyy. Ei tarvitse kuin avata se kerta toisensa jälkeen, niin aina löytyy jotain uutta", hän sanoo.
"Murrekäännökset ovat tuoneet lisämausteita ja muotoja. Elias Lönnrot ja muut runojen kerääjät kuulivat osan niistä lauluista, mitä Suomen kansalla oli ohjelmistossa. Kalevalaan päätyivät ne laulut, jotka olivat pysyneet kansan mielessä. Me olemme poimineet parhaista parhaat palat."
"Sitä paitsi murre on sielun kieli. Eli se identiteetin osa, joka kulkee mukana, jos juuret jäävät paikalleen. Juuret sitovat, mutta identiteetti tekee vapaaksi. Murre jopa korostuu niillä ihmisillä, jotka muuttavat pois kotiseudultaan. Jos asuu vaikka ulkomailla, niin silloin murre ja Kalevala ovat aina matkassa meni sitten minne vain", Vega Välitalo lisää.
Kalevalan on alunperin Oulun murteelle kääntänyt raahelainen kulttuuripersoona, sanoittaja Pauli "Poksi" Ylitalo.
"Olen hänen entinen oppilaansa, käydessäni kouluja Raahessa, joten meillä on sellainenkin yhteys", kertoo Välitalo.
"Oulun murteelle Kalevala kääntyy hauskasti ja ehkä jopa helpostikin, koska meillä on kaksoiskonsonantteja ja venytettyjä sanoja. Ja koska Kalevalan teksti on yli 200 vuotta vanhaa eikä se ole enää kovin ymmärrettävää, niin näin se ehkä menee nuorille paremmin perille", hän toivoo.
Lyyran Tähtikuvio esittää Kalevalaa Oulun murteen lisäksi myös ruotsiksi. Repertuaariin on syksyllä tulossa lisäksi meänkieli, joka on pellolaislähtöiselle Välitalolle mieluista.
"Odotan sitä innoissani, ja se tuntuu läheiseltä, koska olen syntynyt siinä Tornionjoen varrella. Muillakin murteilla olemme jo esiintyneet, kuten esimerkiksi savoksi, jolloin solistikin on palkattu aina siltä alueelta."
Lyyran Tähtikuviossa soittavat Välitalon lisäksi oululaislähtöiset, Sibelius-Akatemiassa jazz-osastolla opiskelevat Riikka Keränen, laulu ja lyömäsoittimet ja Anssi Tirkkonen, rummut sekä Anne-Mari Kanniainen, digiharmonikka sekä Pope Puolitaival, saksofonit ja koskettimet.
Viimeksi mainituilla on jopa sukujuuret Arhippa Perttuseen.
"Mummo on joskus asiasta minulle maininnut. En tunne sukutaulua tarkemmin, mutta äitini isä on näitä runonlaulaja-Perttusen jälkeläisiä. Silti en tunne suurta runolaulajien perinnepainoa niskassani", Puolitaival naurahtaa.
Hän soittaa tämän kuvion lisäksi useissa kokoonpanoissa, kuten esimerkiksi Dallapéssä, Dalindèossa, Jo Stancessa ja Leningrad Cowboysissa.
"Kalevala merkitsee minulle koko ajan enemmän, kirjana se on mielettömän merkittävä, kuten kaikille meille suomalaisille. Vaikka sen lukeminen on suhteellisen vaikeaa ja vaatii keskittymistä, se palkitsee."
Artikkelin lähde Kaleva