Artikkelin lähde Kaleva
Elina Ursin Kaleva
STT
Oulu Oulun yliopiston teoreettisen fysiikan taukotilaan maanantaina kahville kokoontuneet eläkkeellä oleva professori Alpo Kallio, laskennallisen fysiikan professori Juha Vaara, professori Erkki Thuneberg sekä väitöskirjatutkija Matti Silveri iloitsevat oululaislähtöisen tutkijan Jari Kinaretin saavutusta.
Kinaret on Ruotsissa asuva suomalainen tutkija, joka johtaa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Tiedeyhteisölle myönnettiin vastikään kymmeneksi vuodeksi miljardi euroa tutkimusrahaa, jolla se pyrkii kehittämään hiilikalvotutkimusta.
Summasta puolet rahoittaa Euroopan unioni, ja se on kaikkien aikojen suurin tutkimusraha.
Kallio muistaa teoreettista fysiikkaa opiskelleen Kinaretin oikein hyvin.
"Terävä kaveri, ahkera ja luotettava. Otti asioista selvää, eikä uskonut kaikkeen, mitä hänelle sanottiin."
Vaara ei malta olla suitsuttamatta. "Hän oli minulle opiskeluaikana esikuva."
Kinaretin esimerkki valaa uskoa myös Silverin keväällä valmistuvaan väitöskirjatyöhön.
"Tämä antaa uskoa teoreettiseen fysiikan tutkimukseen."
Matematiikasta Kinaret kiinnostui jo kouluaikanaan. Professorin mukaan yksi syy siihen, miksi hän johtaa nyt kansainvälistä tutkijaryhmää, on lukioaikainen opettaja Oulun Lassinkallion lukiosta.
"Jos lukioaikaista opettajaani Voitto Juutista ei olisi ollut, tuskin minulla olisi tätä grafeeni-lippulaivaakaan", Jari Kinaret uskoo.
Hiukan professorin uravalintaan toki on vaikuttanut se, että hän oli jo yläkouluiässä huippulahjakas. Lukiosta Kinaret kirjoitti kuusi laudaturia ja päättötodistuksen keskiarvo oli 10,0.
Keskiarvon ei kuitenkaan tarvitse olla täyskymppi, Kinaret uskoo. Professorin mukaan tärkeintä koulussa ja oppimisessa on se, että tekee sitä mistä itse pitää.
"Jos ei onnistu, niin aina voi vaihtaa johonkin toiseen alaan. Opintojen alkuvaiheessa pitää kiinnittää enemmän huomiota opintojen leveyteen kuin syvyyteen."
Viidessä vuodessa Kinaret suoritti kaksi tutkintoa Oulun yliopistossa. Filosofian kandidaatin tutkinto valmistui 1986 ja sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto vuotta myöhemmin. Kinaretin diplomityötä ohjasi nykyään Tanskan kansallista grafeeni-tutkimusta johtava professori Antti-Pekka Jauho.
Väiteltyään tohtoriksi Yhdysvalloissa 1992, Kinaret muutti Kööpenhaminaan ja vuonna 1995 Göteborgiin.
Maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Suomi ei houkutellut nuorta tutkijaa.
"Suomessa elettiin vaikeita aikoja 1990-luvun puolessa välissä. Kovin paljon ei paluumuuttajia Suomeen päin tullut eikä ollut paljon mahdollisuuksiakaan."
Aalto yliopistossa vapautunut teoreettisen fysiikan professuuri houkutteli Kinaretia Suomeen 2000-luvulla. Professuurin sai Oulun yliopiston kasvatti Päivi Törmä.
"En saanut paikkaa. Professuurin määritelmä ei sopinut minun alalleni. Se ei ollut minulle yllätys."
Suomeen Kinaretin on viime vuosina tuonut työasiat ja Kokkolassa asuvat vanhemmat.
"Olen käynyt muutaman kerran Oulussa ja ollut vastaväittäjänä."
Kinaret uskoo, että ensimmäisiä sovelluksista grafeenista valmistetaan muutaman vuoden sisällä, esimerkiksi tennis- ja golfmailoja.
Grafeenissa on kyse erittäin ohuesta atomikalvosta, joka on tehty hiilestä. Aine on vahvinta maailmassa, ja se taipuu kuin pyyhekumi. Kaiken lisäksi grafeeni johtaa sähköä erittäin hyvin, mikä mahdollistaa tulevaisuuden huipputeknologiset tuotteet.
"Grafeeni on kevyttä ja kestävää, minkä vuoksi siitä voi tehdä useita eri tuotteita. Grafeenia voidaan käyttää esimerkiksi lentokoneissa. Aineen ominaisuuksien vuoksi koneet ovat kevyempiä ja näin ollen kuluttavat vähemmän polttoainetta ja säästävät ihmisten kukkaroa sekä ympäristöä", Jari Kinaret kertoo.
Suomesta tutkimushankkeessa on mukana Nokia, Aalto korkeakoulusäätiö ja VTT. Oulun yliopisto ei ole mukana tutkimushankkeessa.
Artikkelin lähde Kaleva