Tietokonepioneeri ja humanisti

Erkki Kärkkäinen. Käyttöpäällikkö Erkki Ilmari Kärkkäinen kuoli 20.11.2012 vaikeaan sairauteen.
Hän oli syntynyt Haukiputaalla 25.8.1925. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Oulun Lyseosta 1946, mutta oli jo siihen mennessä ehtinyt palvella IT-joukoissa Rukajärven suunnalla jatkosodassa ja Torniossa Lapin sodan aikana.
Opintojen jälkeen Erkki Kärkkäinen työskenteli muun muassa Iijoen Uittoyhdistyksen ja Oulun kaupungin sähkölaitoksen palveluksessa, mutta varsinaisen ammatillisen elämäntyönsä hän teki ATK-alalla. Hänet nimitettiin kevättalvella 1960 Oulun veropiirin verotoimiston reikäkorttikonetoimistoon toimistosihteeriksi tehtäväalueenaan Oulun ja Lapin läänien verolaskenta.
Aluksi laskentaa tehtiin reikäkorttikoneilla, joita ohjattiin kytkinlaattaan laaditun ohjelman avulla. Ensimmäisen polven tietokone, IBM 604 -kalkulaattori, hankittiin Kärkkäisen kertoman mukaan Oulun reikäkorttikonetoimistoon syksyllä 1963, mikä nopeutti laskentaa.
Varsinaiseen tietokoneaikaan koko Oulussa siirryttiin kesällä 1964. Tuolloin yksikköön, jonka nimikin oli muuttunut verohallinnon Oulun tietokonekeskukseksi, hankittiin silloisissa oloissa alan huippua edustanut IBM 1401 -tietokone, jonka huikean 4 KB:n muistikapasiteetin turvin Erkki Kärkkäinen kollegoineen hoiti koko Pohjois-Suomen verolaskennan.
Työ vaati paitsi tietokoneiden tuntemusta myös verotuksen asiantuntemusta. Kun varsinaiset tietokoneajot ulkoistettiin Valtion Tietokonekeskukselle, muuttui työnkuva ohjelmoinnista, suunnitteluun ja valmisteluun.
Eläkkeelle Kärkkäinen jäi verohallinnon Oulun käyttökeskuksen käyttöpäällikön toimesta 1987.
Yksityiselämässään Erkki Kärkkäinen oli kuitenkin puhdasverinen humanisti. Hänen kiinnostuksensa kohdistui monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueille.
Musiikki ja kuvaamataiteet olivat lähellä hänen sydäntään, ja hän oli hyvin perehtynyt myös kotiseutunsa historiaan. Kirjallisuus oli kuitenkin hänelle tärkein harrastus ja työn vastapaino.
Hän oppi lukemaan jo viisivuotiaana, ja läpi elämän jatkunut kaunokirjallisuuden harrastus päättyi vasta hänen viimeisenä elinvuotenaan, jolloin sairaus teki sen jatkamisen mahdottomaksi.
Vuonna 1988 Suomen Kirjakaupan Säätiö myönsi hänelle lukijan Kirjapöllö-patsaan, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Eläkepäivinään Erkki Kärkkäinen toimi aktiivisesti muun muassa Oulu-seurassa, jonka hallituksessakin hän oli useana vuotena. Hän toimitti ystävänsä Atte Kalajoen Panun pakinoista kootun kirjan Oulun taloja ja tarinoita.
Hän toimitti myös Samuli Paulaharjun Pohjois-Pohjanmaata käsittelevistä kirjoituksista kirjan Kymmenen virran maata, jonka Oulu-seura julkaisi kirjailijan 120-vuotisjuhlan kunniaksi.
Aikakauslehti Kaltion piirissä Kärkkäinen toimi jo aivan lehden alkuvaiheissa lehden avustajana ja jonkin aikaa myös taloudenhoitajana. Kaltion hallituksen jäsenenä hän oli vuosina 1986-1997.
Erkki Kärkkäinen oli lähipiirissä, ystävien ja työtovereiden parissa arvostettu ja pidetty henkilö, jonka kannanottoja kuunneltiin. Hän oli kaikissa toimissaan perusteellinen ja harkitseva, mutta häneltä ei puuttunut myöskään huumorintajua.
Koti ja perhe oli hänelle kaikki kaikessa. Hänen läheisensä muistavat hänet esimerkillisenä aviomiehenä ja perheenisänä.
Petri Kärkkäinen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva