Pieni palatsivallankumous

Esko Aho Kaleva
Oulu "Jos oululaiselle kulttuurille ehdoin tahdoin halutaan lisää miinusta talouteen, kaikki oopperat kannattaa tehdä alusta asti täällä, arvioi Oulun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama.
"Jos taas pyritään monimuotoisuuteen ja rahojen riittämiseen, oopperan tekemisen muotoja kannattaa välillä vaihdella."
Teatterinjohtaja puhuu vastoin Oulun kulttuurielämässä pitkään vallinnutta oppirakennelmaa.
Kaupunginteatterin yhtiöittämisen jälkeen kaupungin oopperatoiminnassa onkin tapahtunut yllättävän rivakka palatsivallankumous.
Kuluneena talvikautena kaupunginteatterissa on jo nähty kaksi pientä oopperaa, mutta 1960-luvun puolivälistä saakka toiminnassa itseisarvoisesti mukana olleen Oulun Ooppera ry:n nimeä ei enää käsiohjelmissa näy.
Yhdistys tuotti pitkään oopperaesityksiä yhdessä Oulun kaupunginteatterin, Oulu Sinfonian eli kaupunginorkesterin ja Oulun konservatorion kanssa. Vuosina 1968-1972 oopperat esitettiin Pohjankartanon juhlasalissa. Uuden teatteritalon valmistuttua tuotannot siirtyivät sinne.
Oopperayhdistykseen kuuluu alle sata jäsentä, jotka ovat käytännön etuna saaneet muun muassa alennuksia pääsylipuista.
Kukaan ei osaa vielä sanoa, mikä on oopperayhdistyksen lopullinen rooli tammikuussa 2014 ensi-iltansa saavassa Tauno Pylkkäsen teoksessa Tuntematon sotilas.
Solistien koelaulutilaisuuksissa yhdistyksen edustajat eivät ainakaan ole olleet mukana, mutta tuskin he päätyvät myymään Tuntemattoman tueksi teatterin edustalla sotkun munkkeja ja hernerokkaa.
Arto Valkama vahvistaa, että neuvotteluja jatkosta käydään paraikaa. Osapuolet tosin tarkastelevat vielä asioita eri näkökulmista.
"Me painotamme vaihtelevuutta ja oopperayhdistys jatkuvuutta. Haluamme vilpittömästi pitää yhdistyksen mukana. Heillä on muun muassa valmiit
yhteydet vannoutuneisiin oopperan ystäviin tässä kaupungissa", Valkama kertoo.
"Oopperayleisön löytäminen on yleensäkin niin vaikeaa, että kaikki voimat tarvitaan käyttöön. Vaikka Tuntemattoman sotilaan julkistusvaiheessa saama vastaanotto tuntuu hyvältä, mistään ei voi olla varma. Oopperaan tulee myytäväksi yli 5 000 lippua."
Oopperayhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Rounioja sanoo, että yhdistys nojaa oululaisen oopperan kehittämistä pohtineen työryhmän raporttiin ja kaupunginhallituksen päätökseen.
"Niiden pohjalta käymme neuvotteluja. Olemme valmiit antamaan kaiken meillä olevan asiantuntemuksen teatterin käyttöön. Luulisi, että meillekin rooli löytyy ajan kanssa."
"Vetovastuu siirtyi kaupunginhallituksen päätöksellä yksiselitteisesti teatterille. Tähän mennessä olemme vasta kuulleet, että Tuntematon sotilas tulee vuodenvaihteessa. Vierailuesityksissä emme koskaan aikaisemminkaan ole olleet mukana."
Valtion apua teatteriosakeyhtiö pystyy anomaan itsekin, samoin hoitamaan solistikiinnitykset, kuoron, lavasteet ja puvut. Mikä rooli oopperayhdistykselle jää?
"Meillä on esimerkiksi hyvät suhteet maamme laajaan alueoopperakenttään. Jos niistä olisi jotakin hyötyä, niin mikä ettei", Rounioja pohtii.
"Kantamme on se, että jollakin tavalla valtion säveltaidetoimikunnan myöntämä rahoitus tulisi edelleen yhdistyksen kautta", kertoo Oulun konservatorion rehtori Ahti Alatalo, joka toimii oopperayhdistyksessä varapuheenjohtajana.
"Samalla voisimme hankkia oopperoiden tekemiseen muutakin rahoitusta. Mutta näin asiat eivät näytä toteutuvan. Erityisesti olemme huolissamme siitä, että oululaista oopperaa nähtäisiin vain kerran kolmessa vuodessa."
Teatterinjohtaja suhtautuu oululaisuuden peräänkuuluttamiseen pienellä varauksella.
"Mukana tulisi olla myös oululaista laulu-, tanssi- ja soittovoimaa. Tähtisolistit kuitenkin halutaan palkata muualta", Valkama sanoo.
"Viime viikolla nähdyssä Saaristo-oopperan Gabriel, tule takaisin! -produktiossa meillä oli nimenomaan tähtisolistit muualta, Oulu Sinfonian soittajia ja Oulun seudun ammattikorkeakoululaista koottu kuoro. Kaupunginteatteri koordinoi kokonaisuuden, otti riskin ja tarjosi tilat."
Arto Valkaman mukaan yksi Gabriel, tule takaisin! -oopperan suurimmista menoeristä ei tällä kertaa jäänyt oululaisten maksettavaksi. Hän viittaa alkuperäisen tuotannon perustamiskuluihin, jotka hoiti paraislainen Saaristo-ooppera.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva