Osuuskunta istuu kuvaankin

Carita Forsman Kaleva
Oulu "Hienoa, että saimme oman etäpisteen Ouluun", iloitsee Lilithin puuhanainen, kehitysjohtaja Kikke Heikkinen.
Hän on luovien alojen osuuskunta Lilithin perustaja ja uranuurtaja Suomessa, ja työskennellyt siinä jo 17 vuotta.
Lilithillä on kiinteät toimistot Helsingissä ja Porvoossa, mutta vastikään avattu valokuvaaja Jari Paulamäen valokuvaamo-galleria Oulun Rautatienkadulla, on laatuaan ensimmäinen osuuskunnan alla toimiva ’myymälä’.
"Avasin ovet noin kolme kuukautta sitten, joten homma on pääsemässä vasta vauhtiin", Paulamäki sanoo.
"Mutta tällainen ’yhteisöyrittäminen’ on minulle pehmeämpi tapa toimia, saan tukea, selkänojaa ja ideoita", hän sanoo.
Muusikko-kuvaaja muutti takaisin Ouluun 30 vuoden jälkeen ja on näin saamassa jalkaa ovenväliin entisessä kotikaupungissaan.
Osuuskunta Lilithissä on jo noin 200 jäsentä, ja joukko koostuu eri alojen ammattilaisista. He toimivat osuuskunnan kautta, jolla on puolestaan asiakkaita yrityksistä yksityishenkilöihin. Työ hoituu laskuttamalla, osuuskunta huolehtii työnantajavelvoitteista.
"Tämä on kuten mikä tahansa liikeyritys, mutta jäsenillä ei ole yrittäjä- vaan palkansaajastatus", kertoo Heikkinen, taiteilija ja luovan työn tekijä itsekin.
"Jos taiteilija ei halua perustaa toiminimeä tai muuta firmaa yksin, ja haluaa maksaa eläkemaksuja vain todellisten palkkojen mukaan, osuuskunta on nappivalinta", hän sanoo.
"Mukaan on helppo tulla ja siitä pääsee myös helposti pois, sopimuksemme eivät sido taiteilijaa tiukasti."
Muutoin Heikkinen ei näe suuria eroja osuuskunta- ja muiden yritysmuotojen välillä. Suurin haaste syntyy jäsenistön heterogeenisyydestä.
"Aina kun on mukana paljon ihmisiä, on myös monta mielipidettä. Meidän erityishaasteemme on rakentaa toimintamalli tälle porukalle, jotta se pystyy työllistämään itsensä taiteilijoina. Oikeastaan osuuskuntayrittäminen on paljon vaativampaa kuin normaali yrittäminen, koska meidän pitää olla todella tuottavia koko ajan. Myymme omaa tekemistämme jatkuvasti ja kilpailemme samoilla markkinoilla", Heikkinen tuumaa.
"Osuuskuntaan ei kannata liittyä, jos ei osaa luottaa eikä kunnioittaa toisen työpanosta. Meille ei kuulu perinteinen bisnes-maailman röyhkeys, eikä yhteisöyrittäjyydessä voi suuremmin sooloilla. Eettinen pohja on toisenlainen, taiteilijoille sopivampi."
"Toisaalta yksinään puurtamiseen tottuneille tekijöille liittoutuminen, tuen ja työtovereiden saaminen voi olla hieno kokemus", miettii Heikkinen.
Lilith perustettiin vuonna 1996.
"Kaikki lähti liikkeelle oikeasta tarpeesta. Oululainen Maritta Kuula ja minä orkestereineni, olimme julkaisemassa musiikkia, eikä ollut mitään järkeä perustaa kahta levy-yhtiötä. Halusimme pitää tuotannon ja markkinoinnin omissa käsissä ja ymmärsimme, että osuuskunta voisi oikeasti olla kätevä malli. Kutsuimme mukaan muitakin ja perustajajäseniä oli lopulta yhdeksän", Heikkinen kertoo.
Aluksi järjestettiin tapahtumia ja tuotettiin musiikkia. Mukaan tuli ohjelmamyynti ja audiovisuaaliset työt. Pikkuhiljaa myös kouluttaminen, kuvataide ja kirjoittaminen muuttuivat olennaiseksi osaksi toimintaa. Myöhemmin mukaan tulivat graafikot, kuvittajat, elokuvantekijät ja valokuvaajat. Lilithin luonne muuttui vahvemmin työosuuskunnaksi.
"Olemme olleet kuin pieni koelaboratorio. Kehittelemme itse jatkuvasti kaikkea, kokeilemme ja peruutamme. Luovilla aloilla vastaavia yhtiöitä tai valmiita talousmalleja ei ole ollut. Lähimmät sielunveljet löytyivät eteläisestä Euroopasta ja muutamista indie-levy-yhtiöistä rapakon takaa. Täysin samanlaista ei ole missään", Heikkinen kertoo.
Kulttuurialalla yrittäminen on erityisen vaativaa jo arvonlisäverotuksen ja eri taiteenlajien erityispiirteiden vuoksi. Tekijän- ja sopimusoikeus vaativat osaamisensa. Osuuskunta Lilithissä ei ollut aluksi talousosaajaa, joten pikkuhiljaa käytäntö muovasi sille itselleen sopivan talousmallin. Vuonna 2011 otettiin käyttöön mallista kehitetty, automatisoitu järjestelmä Kuha.
"Viime päivinä olemme mietiskelleet, miten voisimme katkaista kasvavaa nuorisotyöttömyyttä. Meillä on kehitteillä niin sanottu ’pentujäsenyys-hanke’ ja siihenkin osuuskunta-ajattelu sopii loistavasti. Idea vaikuttaa todella elinkelpoiselta", Kikke Heikkinen selvittää.
Myös Fotosteissin kevät näyttää mielenkiintoiselta. Tarkoitus on saada galleriaan muun muassa Herra Ylpön ja Tiina Walliuksen näyttelyt.
"Lisäksi myöhemmin haaveilemme oululaisten ja Lilithin sarjakuvatekijöiden yhteistä näyttelyä siitä, miltä Oulu ja oululaisuus näyttävät ulko- ja sisäpuolelta", osuuskuntalaiset kertovat.

Artikkelin lähde Kaleva