Artikkelin lähde Kaleva
Prosessi Solveig on taatusti ollut tekijöille mielenkiintoinen - ehkä vaikea, haikea ja kipeäkin - matka itseen ja naiseuteen.
Esitys sisältää positiivista omaan napaan tuijottelua. Ohjaaja Tessa Astre ja seitsemän kanssasisarta venyttävät esityksen avulla napanuoraansa suhteessa naiseuteen ja teatteriin.
Kehysteksteistä - Lassi Sinkkonen, Minna Canth, Martin McDonagh ja Franz Xaver Kroetz tai ehkä pikemmin hänen ex-vaimonsa Marie Theres Kroetz-Relin, joka on johtanut kotirouvien vallankumousta
- on nostettu esiin erilaisia äitiä, tyttäriä ja tilanteita.
Katsojalle osa avautumisista jää hämäräksi. Ei oikein tiedä, mitä uskoa, miten suhtautua.
Jos on tavoiteltu häiriötä, hämmennystä, kummastelua, siinä onnistutaan.
On ilo huomata, ettei työryhmä usko itsestäänselvyyksiä sellaisiksi. Naiseuden metsästys vie heitä paitsi gynekologin vastaanotolle ja lapsettomien yhdistyksen kevätkokoukseen myös villimpiin viidakoihin.
Esityksen rakenne on palasteltu. Asiasta edetään kuudenteen assosiatiivisesti kuin chattisivustoilla.
Ritva Siikalan perustama naisnäyttelijöiden teatteri Raivoisat Ruusut teki aikoinaan esityksen Sex roller söker en kvinna, jonka nimi leikittelee sanayhdistelmällä sex roller. Lisäksi otsikko on muunnelma Luigi Pirandellon näytelmästä Kuusi roolia etsii tekijää.
Prosessi Solveig etsii teatterille uutta muotoa. Asiasisältöjen osalta Tessa Astren ohjauksessa on mukana samaa ilkikurisuutta, mustaa huumoria, leikkiä ja flirttiä.
Vertauskohdaksi nousevat Eve Enslerin näytelmä Vaginamonologeja sekä Finlandia-ehdokkaana ollut Laura Gustafssonin Huorasatu.
Nuorehko tekijäkaarti ei saavuta ihan kaikkeen omakohtaisuuden tunnetta, tai sitten syntyy harha omakohtaisuudesta. Etenkin videoiden kohdalla mietitytti, kertovatko puhujat itsestään vai onko tekstejä esimerkiksi vaihdettu keskenään.
Siksi pienetkin koskettavat, tunnistettavat hetket nousevat kokonaisuudesta esiin.
Tällainen on esimerkiksi Sinkkosen romaanista poimittu Solveigin (Laura Niskala) ja mummon (Heidi Huotari) välinen lämpöä ja huolenpitoa säteilevä hetki.
Huotarin luonteva ja rehevä lavaolemus nostaa hänet tahattomasti koko esityksen leading ladyksi.
Tärkeintä on olla aito.
Prosessi Solveig ei ainakaan pelaa varman päälle. Lisäksi se lanseeraa kehityskelpoisen ratkaisun: pilleri kaikkeen.
Eeva Kauppinen
Artikkelin lähde Kaleva