Lagunasta virheellinen käsitys

Liisa Laine Kaleva
Oulu Pyhäjärven kaupunginjohtajana 90-luvulla vaikuttanut Pasi Wallenberg kulkee edelleen maailmalla Lagunan prosyyrit salkussaan. Idea Pyhäsalmen vanhaan kallioluolastoon rakennettavasta maanalaisesta tutkimuslaitoksesta oli alun perin hänen, vaikka hankkeen vetovastuu onkin jo siirtynyt muille hartioille.
Siksi häntä harmittaa, että julkisuuteen on levinnyt kuva, että tutkimuslaitos vaatisi heti kättelyssä yli miljardi euroa.
"Alkuun päästäisiin 400 miljoonalla eurolla, josta Suomen osuus olisi 20 miljoonaa eli noin viisi prosenttia. Kaikki muu tulisi ulkomailta ylikansallisilta tiedeyhteisöiltä. Sillä rahalla saataisiin maailmanluokan tutkimuskeskus."
Sveitsissä toimiva Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN päättänee rakentamisesta tämän kevään aikana.
"Jos päätöstä rahoituksesta ei meillä synny, peli on menetetty. Jo nyt tiedetään, että Ruotsi ja Norja ottavat keskuksen mieluusti vastaan."
Tuota Suomen osuudeksi jäävää 20 miljoonaakaan ei tarvitsisi satsata kerralla.
Väärinkäsitys johtunee Wallenbergin mukaan siitä, että CERNin professori André Rubbia on esitellyt Laguna-kokonaisuutta sellaisena kuin se voisi laajimmillaan olla eli siihen olisi liitetty kolme muuta hanketta.
"Rubbian tiedot olivat sinänsä oikeita, mutta tässä vaiheessa ei tarvitse toteuttaa Laguna-keskusta koko laajuudessaan."
Wallenberg, Pyhäjärven aikaan vielä Vallivaara, oli EU-stipendiaattina kevään 1995 Mannheimin yliopistossa, jossa hän perehtyi kehittämisrahojen mekanismiin EU:ssa.
Kun valtuustossa ryhdyttiin miettimään, mitä käyttöä olisi aikanaan tyhjäksi jäävällä kaivoksella, otti kaupunginjohtaja tuoreen EU-osaamisensa käyttöön.
"Tutustutin yli 60 maailmanluokan fyysikkoa kaivoksen tiloihin. Aluekehitysvaroja ja EU-rahaa selvittelyyn saatiin satoja tuhansia euroja."
Mukana olivat alusta alkaen CERN, saksalainen Max Planck -instituutti, Münchenin tekninen yliopisto, Khlopin Instituutti ja Moskovan yliopisto Venäjältä sekä japanilaiset ja yhdysvaltalaiset tiedeyhteisöt. Mukaan lähtivät Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistot.
Wallenbergin nykyinen työhuone on Oulussa rekrytointi- ja henkilöstönvuokrausfirma OPTEAMissa. Se kuvaa osuvasti värikästä persoonaa.
Seuraavassa on vain osa huoneen rekvisiittaa: kroatialainen kaurispukki-trofee, valokuva Belomorskin kommunistisen puolueen piirikomiteasta vuodelta 1991, valokuva turskasaaliista Lofooteilla, muisto DDR:n Erich Honeckerin jahtimailta Berliinin läheltä, saaliina iso villisika ja pari kaurista.
Kuvissa on luonnollisesti myös tämän jutun päähenkilö.
Elämään ja työuralle on mahtunut myös takaiskuja. Kalevan arkistosta löytyy juttu viiden vuoden takaa, jossa mies 55-vuotiaana etsii uusia töitä. Takana oli kompromissieroon päättynyt Haukiputaan kunnanjohtajuus. Elämä oli vaiheessa ja kohtalo heittänyt monenlaista hiekkaa rattaisiin.
Vilpitön usko tulevaisuuteen ei kuitenkaan ollut hävinnyt.
Ja hyvinhän siinä lopulta kävi. Seurasi neljän vuoden pesti Oulun seudun TE-johtajana hyvällä näköalapaikalla elinkeino- ja työllisyysasioihin. Viime vuoden lopulla hänet nimitettiin OPTEAMin aluejohtajaksi.
"Minulla on nyt työurani kuudes ammatti. Jos tässä kunnossa pysyn, voisin ajatella työskenteleväni 68-vuotiaaksi. Niin kauan kuin on jotain annettavaa."

Artikkelin lähde Kaleva