Artikkelin lähde Kaleva
Kirjasto- ja tietopalvelujen tarjoaminen kuntalaisille on kirjastolain mukaan jokaisen kunnan tehtävä ja kirjasto- ja tietopalvelut ovat kuntalaisten peruspalveluja. Kirjastopalvelut ovat lähipalveluja ja nykyisen hallituksen ohjelman mukaan palvelujen on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Kirjastolaissa on myös turvattu kirjastopalvelujen maksuttomuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 laatiman yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan hyvän kirjaston palvelutarjonta on monipuolinen ja siihen sisältyy aineisto- ja verkkopalvelujen lisäksi muita palveluja kuten sisältöjä esiintuovia palveluja ja tapahtumia. Uudet kokeilevat palvelumuodot täydentävät perinteisempiä palveluja. Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi.
Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle kaksi kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alle puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen.
Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri. Kirjastot ovat avoinna arkisin, iltaisin ja palveluja voidaan käyttää myös viikonloppuisin. Palvelujen tarjontaan kokeillaan erilaisia malleja, esimerkiksi ajoittaista aukioloa pelkällä itsepalvelulla.
Laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamiseen tarvitaan hyvät tilat ja välineet, ajantasainen, uudistuva aineisto ja ennen kaikkea asiantunteva henkilökunta. Kirjastohenkilökuntaa tarvitaan riittävästi, jotta kirjastojen aukiolot ovat kuntalaisten tarpeiden mukaiset. Laatusuosituksen mukaan hyvässä kirjastossa henkilöstömäärä on kunnan kokoon ja rakenteeseen, kirjaston palveluverkkoon, tehtäviin sekä laajenevaan ja muuttuvaan palvelutarjontaan nähden oikein mitoitettu.
Internet ei ole tehnyt kirjastoja tarpeettomiksi. Vaikka verkkopalvelut ovat yleistyneet ja tietoa etsitään ja löydetään verkoista, kirjastoa lähipalveluna tarvitaan edelleen. Kirjastoon tullaan etsimään syventävää tietoa, opiskelemaan ja työskentelemään, mutta myös vaeltelemaan hyllyjen väliin, löytämään elämyksiä ja tapaamaan muita ihmisiä.
Lukutaidon tarvitsee jokainen sukupolvi ja lukutaidon oppii vain lukemalla. Satutunnit, asiantuntevan henkilökunnan valitsema monipuolinen kirjatarjonta ja kirjavinkkaus houkuttelevat lukijoiksi niin lapset kuin nuoretkin, unohtamatta aikuis- ja senioriväestöä. Kirjastohenkilökunnan merkitys opastamisessa on kasvanut sekä perinteisten kirjastoaineistojen että uusien verkkopalvelujen sisältöjen osalta aiheuttaen paineita kirjastohenkilöstön osaamiselle.
Monipuoliset aineistot ovat edelleen kirjastojen kivijalka. E-kirjat eivät ole vielä tehneet Suomessa läpimurtoa ja perinteinen kirjalainaus pysyy vielä kauan kirjastojen vankkana perustoimintana.
Samaan aikaan kirjastot toki seuraavat tilannetta tarkasti ja kirjastojen e-kirjatarjonnan mahdollistamisesta neuvotellaan kansallisella tasolla. Asiakkaille tärkeää on kokoelmien monipuolisuus ja uusiutuminen.
Vuoden 2012 tilastot eivät ole vielä käytettävissä, mutta vuonna 2011 Suomen yleisistä kirjastoista lainattiin yhteensä 97,5 miljoona lainaa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lainoja oli yhteensä 9,75 miljoonaa.
Laatusuosituksen mukaan hyvä kirjasto sijaitsee muiden palvelujen yhteydessä tai läheisyydessä. Kirjaston tilat ovat tehokkaassa käytössä ja niiden yhteiskäyttö on mahdollista. Hyvät kirjastotilat ovat muunneltavia, esteettömiä ja niissä on erilaisia äänivyöhykkeitä - sekä hiljaista että keskustelun sallivaa tilaa.
Kirjastotilat mahdollistavat yhteisöllisyyden ja toimivat syrjäytymistä vastaan tarjoamalla kaikille avoimen, kaupallisuudesta vapaan tilan. Kirjastot ovat käytetyimpiä kulttuuripalveluja ja käyttäjiä on kaikista ikäryhmistä.
Lehtisalien suurimpia käyttäjäryhmiä ovat keski-ikäiset ja ikääntyneet miehet, joita perinteisesti pidetään kulttuuripalvelujen ei-käyttäjinä. Koko Suomessa tehtiin 52,8 miljoonaa ja Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 4,7 miljoonaa kirjastokäyntiä vuonna 2011.
Vapaa tiedonsaanti on meille suomalaisille itsestäänselvyys, mutta näin ei ole kaikkialla. Yleiset kirjastot ovat suomalaisen demokratian kulmakiviä. Myös verkkotiedon tulee olla kaikkien saatavilla yleisissä kirjastoissa. Tämä edellyttää paitsi lisenssejä maksullisiin verkkoaineistoihin, myös laitteita asiakkaiden käyttöön sekä opastusta niiden käyttöön ja tiedon löytämiseen.
Kuntapalvelujen järjestäminen on haasteiden edessä. Kirjastot ovat tehneet yhteistyötä palvelujen järjestämisessä jo ennen kuin sitä alettiin kunnilta edellyttää. Outi-kirjastot ja muut kirjastokimpat mahdollistavat asiakkaille laajan aineistotarjonnan yli kuntarajojen. Hyvä kirjasto tekee yhteistyötä tämän lisäksi myös koulujen, kunnan muiden toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö on tarpeen kirjastopalvelujen tuottamisessa tiukentuvassa kuntataloudessa.
Yleinen kirjasto on kansalaisten keskeinen ja moniarvoinen peruspalvelu, joka toteuttaa ja vahvistaa Suomen perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia.
Hyvä kirjastolaitos on paikkakunnan ylpeys. Sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa.
Artikkelin lähde Kaleva