Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä teksti
Tapio Maikkola kuvat
Kaleva
Oulu Kokki Eija Haapaniemi valmistaa Oulun yliopistosairaalan Oysin ravintokeskuksen
dieettikeittiössä kana-aterioita. Ne menevät henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta syö päivän päälounaana olevaa aurahärkää.
Dieettikeittiö on tärkeässä roolissa Oysissa, sillä jo 30-40 prosenttia päivän aterioista tehdään erityisruokavaliota tarvitseville. Taustalla voivat olla hoidolliset, eettiset tai vaikkapa uskonnolliset tekijät, ravitsemussuunnittelija Marja-Leena Silaste kertoo.
Dieettiruoka on osa valtavaa ravitsemuspalapeliä, joka tuottaa päivässä 4 500-5 000 ateriaa. Viime vuonna Oys tarjoili lähes 1,4 miljoonaa ruoka-annosta. Niistä lähes miljoonan söivät potilaat, henkilöstö loput.
Kaikki ruoka valmistetaan ravintokeskuksen keittiössä ja kuljetetaan potilaille ja henkilöstöravintoloihin lämpimänä. Keittiössä on täysi mutta hallittu hulina, kun ruoka-aika lähestyy.
Ravintokeskuksen toiminta on pilkun tarkasti suunniteltua alusta loppuun asti, ravintsemisjohtaja Kaisu Suvanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
Prosessi alkaa hankintojen suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Kilpailutuksessa tuotteille on määritelty erilaisia niin sanottuja pakottavia kriteerejä,. Sellaisia ovat esimerkiksi rasvan määrä ja laatu, suolamäärä, kuitupitoisuus, laktoosittomuus, gluteiinittomuus sekä erilaisten allergeenien poissulkeminen.
"Tuotteet, jotka eivät täytä kriteerejä, hylätään", Suvanto sanoo.
Myös luomu on pakottava kriteeri joissakin tuotteissa. Muun muassa puurot, osa leivästä ja perunasta ja muutamat muut tuotteet ovat tällä hetkellä luomua. Tilanne vaihtelee saatavuuden mukaan.
Kalojen kriteeri on, että kala on pyydetty vastuullisesti.
Kotimaisuus tai lähiruoka eivät EU:n hankintalain vuoksi voi olla pakottavia kriteerejä. "Vain tie tyissä tuotteissa, joissa ulkomainen tuote on mikrobiologisesti huono valinta, voimme perustellusti pyytää suomalaista tuotetta. Tällaisia ovat esimerkiksi pakastemarjat", Suvanto korostaa.
Silti esimerkiksi lihasta 90 prosenttia on suomalaista. Jonkin verran lihaa tulee myös Saksasta, Ranskasta ja Virosta.
"Olemme tyytyväisiä että toimittajat ovat tarjonneet meille suomalaista lihaa. Jauhelihakin on kotimaista nautaa."
Peruna tulee Kannuksesta, leivät paikallisilta leipomoilta. Kesällä kasviksista iso osa tulee kotimaasta.
Hankinnat keskitetään tuoteryhmittäin. Tällä hetkellä tavaraa toimittaa kolme tukkua, kaksi leipomoa ja kaksi tuoretaloa.
Lounasaika lähestyy ja tahti ravintokeskuksessa kiihtyy. Eija Haapaniemen valmistamat kana-ateriat siirtyvät yhdessä muiden ruokien kanssa linjastoon, jossa ne pakataan tarjottimelle. Jotta ateriat menisivät oikeille henkilöille, jokaiselle tarjottimelle tulee potilaskohtainen ruokakortti.
Jakeluun eri puolille sairaalaa ateriat kuskataan usean trukin voimin.
Artikkelin lähde Kaleva