90 vuotta sitten maineikkaan bassobaritonin kuolinuutiset kulkivat kauas. Joka kolkassa maata, melkeinpä joka töllissäkin tiedettiin, kuka Ojanperä oli, Näsänen kertoo.
"Kylmä kuolonviesti Pohjanmaalta: Abraham Ojanperä kuollut eilen puoli yhden aikaan päivällä", todettiin Helsingin Sanomissa. Nekrologin kirjoittanut kriitikko ja säveltäjä
Kalevassa hehkuteltiin: "Paimenpoikana nuoren Aapon täytyi alkaa elämänkamppailunsa. Mutta poika oli hyviltä haltijoiltaan saanut erinomaiset kummilahjat: terävän älyn, vilkkaan luonteen ja kirkkaan äänen, joka soi kuin tenhokalu ja voitti kaikkien sydämet."
Nyt on toisin. Ojanperä muistetaan laajoissa kansankerroksissa enää kotiseudulla.
Musiikkia harrastavien piireissä Ojanperän perintö toki elää: erinomaisena apuna tässä ovat Ylen Kansallinen äänigalleria sekä Fuga-levy-yhtiön vuonna 1999 julkaisema Ojanperän vuosien 1904-1916 levytysten äänite.
Näsänen tarttui tutkimusaiheeseen todettuaan, että ainoa elämäkerrallinen julkaisu oli liminkalaisen toimittajan
Niemelän aikalaiskuvauksen ohella Ojanperä-legendaa on synnyttänyt elokuva Ruusu ja kulkuri.
Tutkimus on todistanut muun muassa sen, että filmin väittämä rakastunut aatelisneito on vain harhaa. Vakavampi tulos on se, kun Ojanperän väitetään hylänneen eurooppalaisten oopperatalojen tarjoukset isänmaan musiikkielämän tähden. Tätä tähti itsekin aina korosti.
Kirjeenvaihto on osoittanut, että laulaja hakeutui ulkomaisiin virkoihin, muttei saanut paikkaa. Senkin, että Ojanperä konsertoi ympäri Eurooppaa, Näsänen todistaa vääräksi.
"Ojanperä oli pidetty, miellyttävä ja tyylikäs mies", Näsänen sanoo lähteiden osoittaneen. Syntyperä yhdistettynä suhteellisen vähäiseen koulutukseen, eräänlainen self made man -imago on saattanut olla suurikin tekijä omalähtöiselle maineen uudelleenkirjoittamiselle.
Suuresta suosiosta huolimatta Ojanperä ei silti luottanut kykyihinsä, tutkija sanoo. Ei vaikka kulttuurin kultakauden suuret nimet
Näsänen ei kiellä Kalevan hehkuttelun totuudenmukaisuutta. "Tutkijana on saanut vain ihmetellä, kuinka poikkeuksellisen huiman kaaren elämä tarjosi orpopojalle aikana, jolloin kansakouluun pääsykin oli suurta onnenkauppaa", hän toteaa.
"Itse asiassa tarina on oiva esimerkki suomalaisuusliikkeen voittokulusta", Näsänen huomauttaa.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>