Kyösti Tornberg täsmensi, että hän tarkoittaa laajemmilla palveluilla terveydenhuoltoa, ammatillista koulutusta, erityisosaamista vaativia palveluita ja sosiaalitoimen erityispalveluita.
"Esimerkiksi erikoissairaanhoito on isännätön organisaatio tällä hetkellä. Aluekuntamallissa siitä pystyttäisiin huolehtimaan paremmin", Tornberg huomautti.
Kunnanjohtajat toppuuttelivat, että nyt toteutuva kolmen kunnan yhteenliittymä on riittävä pelinavaus kuntaliitoksissa, ja uuden suur-Iin kunnan toteutumisen jälkeen nähdään se, tarvitaanko Haukiputaan ja Kiimingin vetoapua.
Eniten kansalaisia tuntui huolettavan kolmen kunnan liittymässä henkilöstöpolitiikka. Suur-Iissä tarvittaisiin 110 työntekijää vähemmän kuin kolmessa itsenäisessä kunnassa.
Markku Kehus tuumaili, että perustettava kolmen kunnan valmennus- ja sijoitusyksikkö tukee henkilöstön sijoittumista uuteen tehtäviin.
"Noin 50 kuntatyöntekijää eläköityy ja osalle tulee muita tehtäviä. Jos hyvin käy, ketään ei irtisanota", Markku Kehus rauhoitteli.
Hän myös lisäsi, että vuoteen 2009 vakituisia työntekijöitä ei vähennetä ollenkaan, koska kyseiseen vuoteen saakka henkilöstöllä on työsuhdeturva.
Kuntalaiset kyselivät myös mitä omaisuutta suur-Ii aikoo muuttaa rahaksi neljän miljoonan edestä, kuten kuntaliitosesityksessä suunniteltiin.
Tulevan suur-Iin kunnan vaakunaksi on valittu Kuivaniemen vaakuna.
Kahdelle käyttämättömäksi jäävälle vaakunalle mietitään uusiokäyttöä.
"Ne ovat hyviä vaakunoita. Kyllä niille varmaankin löytyisi käyttöä uusista kunnista", Tornberg arveli.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>