Nuori mies otti yhteyttä yhtiön silloiseen toimitusjohtajaan kysellen, jos aihe turvealalta löytyisi. Ja löytyihän se ja samalla löytyi työpaikkakin seitsemäksi seuraavaksi vuodeksi. Työskenteleminen erilaissa tehtävissä oli Lehmikankaan mielestä erittäin hyvää jatkokoulutusta opiskelun päälle. Tutuiksi tulivat muun muassa suunnittelu, tutkimus, liiketalous, liike- ja yritysjohtaminen sekä ihmisten johtaminen.
"Turveruukki oli hirveän hyvä työpaikka."
Rantsilaan Lehmikankaat muuttivat jo Turveruukin aikana. Koska yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat jo silloin, Lehmikangas tutustui kunnan päättäjiin ja keskusteli heidän kanssaan mielellään politiikasta. Kun kunnanjohtajan paikka tuli avoimeksi, ilmoitti hän päättäjille olevansa kiinnostunut virasta.
Lääketieteellinen jäi kahden pisteen päähän, koska Pudasjärvellä ei silloin luettu psykologiaa, mikä olisi sisäänpääsyyn ollut välttämätön. Lehmikangas sanoo ensimmäisen pääsykokeen tavallaan myös olleen valmistautumista varsinaiseen kokeeseen.
"Tekniikka on minua aina kiinnostanut. Arkkitehtipuoli kiinnosti sen vuoksi, että olen aina pitänyt piirtämisestä. Nyt en tosin ole 20 vuoteen oikein ehtinyt piirtämään. Pääsin kuitenkin konetekniikan puolelle."
Neljännesvuosisata Lehmikankailla on mennyt Rantsilassa. 18 vuoden aikana kunnissa ja kuntakentässä tapahtunut todella isoja muutoksia. Lainsäädäntö, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmä ovat muuttuneet, kuntien talous ja henkilöstöresurssit ovat aivan toisenlaisia.
"Asiakaskunta on koko ajan kasvanut samaan aikaan, kun raha, jolla asiakaskunnan tarpeet pitäisi tyydyttää, on koko ajan vain vähentynyt. Vaatii kyllä melkoista mielikuvitusta niin virka- kuin luottamusmiehiltäkin selvitä asiasta."
Nyt kunnalla on kuitenkin oma suunta ja oma visio siitä, mihin suuntaan kuntalaivaa ohjataan. Päällimmäisenä tavoitteena on saada muuttoliike kääntymään takaisin ja sitä kautta myös ikärakenne tasapainoon. Pitkäjänteisen työn, muun muassa tonttikampanjan ja kaavoituksen, kautta väestökehitys on kääntynyt myönteiseen suuntaan. Kuntaan on muuttanut uusia asukkaita, nuoria ja lapsiperheitä. Kuntaan on rakennettu uusi koulu ja liikuntahalli.
Revon Sähkön osakkeiden myynnistä saaduista varoista on osa sijoitettu elinkeinojen kehittämisrahastoon, jonka tuottoa käytetään pelkästään tuottavan elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja luomiseen. Lehmikangas uskoo uusia kylmäsiäkin syntyvän ihan lähiaikoina.
"Ei riitä, että kunta on pelkästään Oulun nukkumalähiö, vaan kyllä meillä täytyy olla omaakin toimintaa. Elinkeinoihin sijoittaminen on vain murto-osa meidän menobudjetista. Kysymys ei mielestäni ole pelkästään menoerästä, vaan hyvin pitkälti myös tulevaisuuteen sijoittamisesta."
Myös valtionyhtiöiden myynnistä saatuja varoja pitäisi sijoittaa uuden yritystoiminnan synnyttämiseen ja luomiseen, koska se on sijoittamista tulevaisuuteen. Muutoin Lehmikankaan mukaan olisi kysymys siitä, että möisi omakotitalosta nurkkia ja ostaisi sillä vain leipää.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>