Pallotorni päättäjien puntariin

Kempeleen valtuusto ratkaisee Vihiluodon kaavan - mukana hotellilaajennus

Kari Sankala

KEMPELE Vihiluodon alueen asemakaavan muutos on tänään torstaina Kempeleen kunnanvaltuuston käsiteltävänä kello 18.30 Ylikylän koulun ruokasalin väliaikaisissa kokoustiloissa, sillä kunnan valtuustosali on remontissa. Kaava-asiassa päätösvalta on Kempeleen kunnanvaltuustolla.

Kaavakeskustelu on pyörinyt pitkälti Polar Electro Oy:n pääkonttorirakennuksen eli pallotornin ympärillä ja vain pienen sivuosan ovat saaneet osakseen muut kaavaluonnokseen liittyvät asiat kuten hotelli Vihiluodon laajennuskaava. Hotelli on saamassa rakennusoikeutta lisää yli 1 000 kerrosalaneliömetriä, jolloin kokonaisala nousee 3 500 neliöön.

Kaavaluonnoksen mukaan Polar Electron alueelle voi rakentaa enintään 59 metriin merenpinnasta nousevan rakennuksen. Luonnollisesti tornin, olipa se lopulta pallo tai kolmio, on saatava myöhemmin rakennuslupa.

Kempeleen kunnanhallituksen mielestä pallotorni on keskeinen osa Kempeleen strategista kehittämistä Lentokentäntien varressa.

Kaavamuutos on ollut pariin otteeseen nähtävillä, mutta mitään suurempaa muistutusten vyöryä se ei ole aiheuttanut. Viimeisellä käsittelykerralla muistutuksia tuli neljä, joissa kolmessa puututtiin torniin ja yhdessä hotellin laajennusmahdollisuuksiin. Hotellin osalta kunnanhallitus katsoo kaavan korostavan Lentokentäntien yritysalueen palvelutarjontaa.

Viranomaiset pitäneet ennakkopalavereja

Vihiluodon kaavamuutoksesta on järjestetty pariin otteeseen laaja viranomaiskokous. Viimeksi 11. helmikuuta pidetyssä kokouksessa olivat edustettuna Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tiehallinto, Oulunsalo, Kempele, Oulu, Pohjois-Suomen SAFA, pallotornin esitelleen arkkitehtitoimiston vetäjä Martti Väisänen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä pallotornin tapaiset suunnitelmat pitäisi käsitellä seutuyhteistyön puitteissa.

Ympäristökeskus oli huomauttanut puutteina, ettei kaavassa ole arvioitu tornin näkyvyyttä, sopusuhtaisuutta, esteettisyyttä, visuaalista vaikutusta ja vaikutusta Kempeleenlahden Natura-alueen luontoympäristöön sekä Lentokentäntien kokonaisvaltaiseen suunnitteluun eikä rakentamiseen. Myös lintujen mahdollinen törmäysriski olisi jäänyt huomiotta.

Ympäristökeskuksen edustajat olivat neuvottelussa vaatineet myös ympäristövaikutusten arvioinnin tekoa ennen kuin koko tornin toteuttamiskelpoisuudesta tehdään johtopäätöksiä. Tehtyä arviointia oli pidetty kevyenä ja riittämättömänä.

Epäilyttävä kohta tornissa on ympäristökeskuksen edustajan mukaan lisäksi se, ettei Kempeleen pelastusvalmius riitä kuin 14 metriin. Torni nousee 52 metriin maanpinnasta jääden näin Ilmailuhallituksen enimmäiskorkeuden alle, joka on 59 metriä merenpinnasta.

Kempeleen edustajan mukaan kyse ei ole sen kummemmasta asiasta kuin siitä, että Kaakkuriinkin on tulossa tornitaloja.

Suunnittelusta vastaavan arkkitehti Martti Väisäsen mielestä tornin näkyvyyttä on liioiteltu koko ajan. Esimerkiksi vesitornit on hyväksytty Suomessa taajamakuvaan.

Artikkelin lähde Kaleva