Esko Alasaarela

Kärkihankkeista vauhtia hyvinvointialalle

Nyt kun Oulu 2006 -kasvusopimus on julkistettu ja visiot asetettu kohdalleen, voidaan todeta rinta rottingilla: ”Oulusa osataan ja uskalletaan.” Hyvinvointialan strategia Wellness Oulu kertoo, että vuonna 2006 ”Oulun seutu on kansainvälisesti tunnettu huippuluokkaisista palvelujärjestelmistään sekä hyvinvointia edistävistä tuotteistaan ja teknologioistaan”.

Yritysten määrä kasvaa 45:stä 60:een, työpaikat tuhannesta kahteen tuhanteen ja yhteenlaskettu liikevaihto 170 miljoonasta eurosta 420 miljoonaan euroon.

Itse asiassa nämä yrityksiltä saadut kasvutavoitteet ovat aika maltillisia, mutta toteutuessaan ne merkitsevät paljon oululaiselle hyvinvoinnille itselleen.

Liiketoiminnan kehittäminen, osaamisen lisääminen, kansainvälistyminen, tutkimustoiminnan aktivoiminen ja toimintaympäristön paraneminen ovat mukana varmaan useimmissa vastaavissa strategioissa maailmalla. Mikä siis Oulussa on erinomaista?

Voisiko kysymys olla volyymistä? Onko Oulun seutu ylittänyt kynnyksen riittävän isoon liiketoimintaan ja vahvaan tutkimukseen perustuvana maantieteellisenä alueena?

Vai voisiko salaisuus piillä oululaisessa huipputieteessä? Tai huippuyritysten huipputuotteissa? Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa peliä, mutta oululaiset yritykset pärjäävät tuossa kilpailussa. Polar Electro on näkyvä tekijä maailmalla, ja Oulun visio sisältää parin uuden polarelectron varttumisen kansainvälisille kilpakentille.

Kokemukseni mukaan erinomaisuus kuitenkin perustuu kahteen seikkaan, joissa oululaiset eroavat edukseen massoista: Ensinnäkin, täällä uskotaan tulevaisuuteen ja uskalletaan ajatella positiivisesti sekä toiseksi, täällä tehdään aidosti yhteistyötä.

Meillä ei haittaa vaikka naapurikin pärjää, kunhan itse kerran pärjätään. Kateus ei syö pohjaa alta. Erään selvityksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan kansoista vähiten kateellisia yrittäjiensä menestykselle. Ja oululaiset näköjään vielä vähemmän.

Maaherra Eino Siuruaisen esitelmästä noukin vuosia sitten käyttökelpoisen mallin alueen kehittämiselle. Sen alimpana kerroksena on kansainvälinen taso ja siitä ylöspäin noustaessa valtakunnallinen ja maakunnallinen taso. Kaikkein ylimpänä ovat kärkihankkeet, jotka vetävät kehitystä tällä vankalla perustalla eteenpäin.

Kärkiyrityksillä esikuvan antajina ja kärkihankkeilla yhteistyön rakentajina on aivan keskeinen merkitys koko kehittämisilmapiirin luomisessa. Jos alueelle saatavat vähäiset kehittämistuet osataan kohdistaa muutamaan oikeaan osuneeseen kärkihankkeeseen, niistä saadaan paras hyöty kaikille.

Oulun hyvinvointiklusterissa näitä ovat omahoidon tietoverkkojärjestelmät, ihmisen mittaamisen tutkimus- ja kehitysohjelma ja terveydenhuollon tietoverkon kehittäminen. Ei liian monta, mutta siten fokusoituja, että niistä melkein jokainen yritys pääsee osalliseksi. Näissä kannattaa olla mukana, koska niissä kehitetään pysyvää hyvinvointia. Tähtäimessä on uutta kannattavaa liiketoimintaa, joka elättää EU-tukien jälkeisenäkin aikana.

Kärkihankkeiden kärki on kansainvälisen tason Wellness-instituutin kehittämisessä konkreettiseksi yhteistyön ja osaamisen organisoijaksi: ”Instituutista tulee hyvinvointiteollisuuden tutkimuksen ja tuotteistuksen keskus, joka toimii kiinteässä yhteistyössä yritysten sekä muun muassa Oulun kaupungin, Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa.”

Tuttu megatrendi kertoo, että ikääntyneiden osuus kasvaa jyrkästi lähivuosina. Suurten ikäluokkien ihmiset eivät suostu kuolemaan yhtä nuorina kuin aiempien, joten luonnollinen seuraus on väestön vanheneminen. Kun vielä kehitetään teknologioita ja terapioita erilaisten kansanvitsausten - kuten syövän sekä sydän- ja verisuonitautien - torjumiseen ja parantamiseen, niin mihin me sitten aikanamme kuolemme?

Trendejä näyttävät olevan myös yleispätevien joka taudin lääkkeiden korvaantuminen täsmälääkkeillä, samoin veristen leikkausten väistyminen verettömiä leikkauksia ja hoitoja tekevillä teknologioilla.

Kantasolututkimuksista monet odottavat uusia keinoja kasvattaa vaurioituneen kudoksen ja jopa kokonaisen elimen tilalle uusi ja terve elin. Nykyiset väitteet infarktin läpikäyneen sydämen entiselleen korjautumattomuudesta joutunevat pikkuhiljaa väistymään. Geeniterapialta odotetaan loppua muun muassa eräille perinnollisille sairauksille - ja pelätään hallitsemattomia muutoksia ihmisen ja eliöiden perintötekijöissä.

Hyvinvointi on kuitenkin paljon muutakin kuin sairauksien paranemista tai niiden ehkäisemistä. Suomi on monessa vertailussa päässyt maailman kärkeen, muun muassa koulutusjärjestelmän toimivuudessa ja taloudellisessa kilpailukyvyssä. Voimmeko me siis hyvin?

Ruotsissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa väestöstä kokee jonkinasteista kipua kullakin hetkellä ja 23 prosenttia kärsii jatkuvasta kivusta. Kaksi miljardia ihmistä näkee tälläkin hetkellä nälkää. Siis ovat nälkäisiä sen vuoksi, ettei ruokaa ole saatavilla! Miksi huumeet leviävät Suomessakin? Miksi ihmisillä on paha olla?

Jos ja kun Wellness Oulun kärkihankkeilla saadaan positiivista kehitystä aikaan koko maakunnan kehitykselle, kannattaa niistä kehittää konsepteja, joita muutkin alueet voivat soveltaa. Kun Wellness Oulun visio toteutuu, voimme astua maailmanlaajuisestikin tiennäyttäjän rooliin ihmisten hyvinvointiin liittyvien tuotteiden, palveluiden ja konseptien kehittämisessä.

Kirjoittaja työskentelee lääketieteen tekniikan tutkimusprofessorina Oulun yliopistossa, jossa hän tutkii ihmisen sisäistä viestintäjärjestelmää. Hän toimii myös strategiakonsulttina alueiden kehittämistyössä.

Hyvinvointiteknologia on Oulussa 8.3. järjestettävän Future 2020! -tulevaisuudentutkimuspäivän pääteemoja.

Artikkelin lähde Kaleva