Me olemme miehiä! kiljuu 40 rosvoa

Nukketeatteria

Nukketeatteri Akseli Klonk: Ali Baba ja rosvoja 40. Kirjoittanut: traditionaalisen sadun pohjalta Janne Kuustie. Ohjaus: Janne Kuustie. Nuket: Virpi Tanskanen ja Timo Nyyssönen. Lavastus: Virpi Tanskanen. Musiikki: Tuomas Kumpulainen. Valot Kimmo Korkala. Sekatyöläiset: Sari Korva ja Kati Matero. Rooleissa: Sirpa Grip, Tommi Saha, Tuomas Kumpulainen, Sanna-Maija Karjalainen, Arto Koivuniemi. Nuku, pieni sali. Seuraavat esitykset 27.2, 5.3, 6.3. ja 9.3.

Oululaisella Nukketeatteri Akseli Klonkilla on omaperäinen tapa klonksauttaa kaikki tarinat vähän sijoiltaan ja muokata niistä ihan oman näköisiä.

Nyt klonkilaisessa myllyssä ja Janne Kuustien ideariihessä on pyörinyt traditionaalinen satu Ali Babasta ja 40 ryöväristä.

Uunista tulee ulos Ali Baba ja rosvoja 40.

Lähestymistapansa teatterilaiset ilmaisevat myös näytelmätekstissä: tämä on hieman erilaisempi kuin alkuperäinen satu, koska mekin olemme vähän erilaisempia kuin sadun alkuperäiset kertojat.

Klonkissa ihastuttava asia on ideoiden vauhdikkuus ja lapsia riemastuttava odottamattomuus.

Miten toteuttaisi isossa tomupilvessä lähestyvän neljänkymmenen rosvon koplan?

Klonkissa neljäkymmentä rosvon päätä kiinnitetään mustaan sateenvarjoon. Kun sateenvarjo aukaistaan, hirmuiset rosvot kiljuvat yhtä kaulaa: me olemme miehiä!

Heti näytelmän alussa turbaanista ilmestyy epäonninen mattokauppias, jonka kaksi poikaa ovat tämä tutun Sesam aukene -tarinan veljekset.

Ali Babahan on se tarina, jossa rosvot ovat kätkeneet aarteensa kallioluolaan, joka Tuhannen ja yhden yön satujen mukaisesti avautuu vain oikeilla salasanoilla.

Klonkilla on onnekseen päteviä nukentekijöitä ja lavastaja, jotka ilmeikkäillä ja toiminnallisilla ratkaisuillaan mahdollistavat ja potentoivat ällistyttävimmätkin ideat.

Mekaanisista ratkaisuista upeimpia on tällä kertaa mattokauppiasveljeksen Kassimin vaimo ja hänen suuri suunsa. Tämä leveäleukainen naikkonen kylvää puheillaan kateuden siemeniä mieheensä. Ne siemenet maksavat myöhemmin Kassimin hengen.

Lapset lyö ällikällä luonnollisen kokoinen kameli, jota rosvopäällikö käyttää vainukamelina Ali Baban sijaintia paikantaessaan.

Klonkin esitys näyttää ratkaisuillaan, millaisia keinoja nukketeatterilla on varastossaan. Ne irrottavat nukketeatterin ajan, paikan ja osin materiankin kahleista.

Ali Baba on itse asiassa moraalinen kertomus. Puunhakkajaveli Ali Baba tyytyy ryöväämään rosvoilta kohtuullisesti ja aikoo koko ajan kertoa asiasta poliisille.

Hänen vaimonsa mielestä rosvoilta saa varastaa ja veljen mielestä rosvoilta saa varastaa vielä enemmän.

Kateus ja ahneus pyörittävät sadun maailmaa.

Klonkilaisessa versiossa lopun kaksintaistelu kuitenkin käydään Ali Baban ja rosvopäällikön välillä puunkaadossa.

Klonk on aina vauhdikas ja vähän sekavakin. Sellaiset lapset, jotka eivät tunne satua etukäteen, saavat ahaa-elämyksiä siihen tutustuessaan jälkikäteen.

Näyttelijät venyvät itämaisen sadun kiemuroissa roolista kuudenteen. Samalla kun he näyttelevät, he myös nukettavat kaikki esityksen kokonuket, puolinuket, käsinuket ja muun tarvittaessa elävöitettävän.

Arktisen Oulun keskeltä satumainen Ali Baba lennättää yleisönsä mielikuvituksen siivillä noin 2 353 kilometriä etelään. Kannattaa kokeilla.

EEVA KAUPPINEN

Vainukameli. Nukketeatteri Akseli Klonkissa erämaan laiva on näin viehättävä yksilö. Nukentekijät ovat Virpi Tanskanen ja Timo Nyyssönen.

Artikkelin lähde Kaleva