Laestadiuksen kasvioppia

Kasvikirja

Lars Levi Laestadius: Loca parallela plantarum. Toimittanut Pauli A. Korteniemi. Ruotsista kääntänyt Maija-Liisa Airaksinen. Pohjolan Painotuote Oy 2001. 254 s.

Lars Levi Laestadius on Pohjois-Suomessa tunnettu lähinnä uskonnollisista yhteyksistä. Laestadius oli kuitenkin paitsi pappi ja saarnamies myös etevä kasvitieteilijä, Lapin Linnéksikin mainittu.

Laestadiuksen tärkeimpiin teoksiin kuuluva Loca parallela plantarum ilmestyi latinaksi 1839. Ruotsinnos valmistui vasta 1993, ja nyt Loca parallela on myös suomennettu.

Teoksen on ruotsinkielisestä laitoksesta suomentanut Maija-Liisa Airaksinen. Biologi Larry Huldén Helsingin yliopistosta on latinan- ja ruotsintaitoisena tarkistanut tekstin. Kirjan on toimittanut Pauli A. Korteniemi.

Loca parallela plantarum tarkoittaa suomeksi Kasvien rinnakkaiset kasvupaikat, ja se on Laestadiuksen laajahko tutkielma Lapin kasvistosta.

Loca parallelan pääansiot ovat kasvimaantieteelliset. Laestadius tunsi Lapin luontoa laajasti ja havaitsi, että sama kasvilaji voi erilaisilla kasvupaikoilla kehittyä kovin erinäköiseksi, tai Laestadiuksen sanoin: ”kasveista tapaa tulla vedessä hentoja ja kaljuja, mutta kuivuudessa sitä vastoin lyhyempiä ja vähäkarvaisia”.

Kasvupaikan merkitys kasvin ulkonäköön on Loca parallelan keskeinen teema, ja Laestadius esittää siitä monia havaintoja.

Tämä huomio nousi myös kirjan keskeiseksi ongelmaksi, sillä muut sen ajan kasvitieteilijät olivat omaksuneet toisen lähestymistavan kuvaten vähänkin poikkeavat kasvit aina omiksi, uusiksi lajeikseen. Laestadius kritisoi vallitsevaa menetelmää kirjassaan varsin selvin sanoin.

Suomenkieliseen laitokseen on lisätty Loca parallelaa koskevia arvosteluja vuosilta 1839-1842. Laestadiuksen lajikäsitys saa aikalaisilta poikkeuksetta kritiikkiä, ja Ruotsin tiedeakatemia vuosikertomuksessa todetaan muun muassa että ”hänen tässä antamallaan esityksellä lajimäärityksestä ei liene tällä hetkellä mahdollisuutta tulla hyväksytyksi”.

Jälkipolvet ovat osoittaneet Laestadiuksen olleen monin kohdin oikeassa.

Suomenkielisessä laitoksessa on Loca parallelan lisäksi kolme muuta lyhyempää Laestadiuksen kasvitieteellistä tutkielmaa, kaikki ennen Loca parallelaa kirjoitettuja. Näistäkin voi jo löytää viitteitä Laestadiuksen kasvimaantieteellisestä katsantokannasta.

Hyödyllisen lisän muodostavat myös selvitykset tekstissä mainituista kasvin- ja paikannimistä, lyhyet elämäkertatiedot Laestadiuksen tekstissään mainitsemista henkilöistä sekä Laestadiuksen kasvitieteellisen julkaisujen luettelo.

Näistä ehdottomasti tärkeimmässä, eli kasvien tieteellisiä nimiä käsittelevässä luettelossa, on valitettavan paljon virheitä. Kasvien nimistö on muuttunut hyvin paljon sitten vuoden 1839, ja Laestadiuksen julkaisuissa esiintyvien kasvinimien nykyaikaiset vastineet ovat oleellisia kirjan ymmärtämiseksi.

Tässä 27-sivuisessa luettelossa on kuitenkin sekavuutta ja kirjoitusvirheitä. Lisäksi tieteellisessä nimistössä ei ole huomioitu viimeaikaisia muutoksia, jotka on mainittu muun muassa Retkeilykasvion tuoreimmassa, vuoden 1998 painoksessa.

Kirjassa on myös artikkelit Laestadiuksen mukaan nimetystä peltsanunikosta (Papaver laestadianum) ja Kaaresuvannossa sijaitsevasta Laestadiuksen puutarhasta, jonka Kiirunan kunta perusti 1980-luvulla matkailunähtävyydeksi.

Kirjan kuvitus on pääosin Laestadiuksen Svensk Botanik -teokseen piirtämiä kuvia, joita on teoksen loppuun koottu myös väriliitteeksi.

Loca parallelan suomentaminen on pieni kulttuuriteko, jota kasvitieteen historiasta kiinnostuneet kiittelevät.

Se, että suomennosta sai odottaa 162 vuotta, ei ole ihme. Tieteenhistoriaan vivahtavat teokset eivät ole myyntimenestyksiä, eikä kustantaja halua ottaa riskejä.

Esimerkiksi Carl von Linnén Lapinmatka suomennettiin 158 vuotta ilmestymisensä jälkeen, lähes samanmittaisella viiveellä. Lapinmatka on mainio kirja luettavaksi Laestadiuksen kasvikirjan kanssa. Rohkeneehan Laestadius esittää kritiikkiä jopa Linnén käsityksiä vastaan.

Pekka Rahko

Laestadiuksen piirrosjälkeä. Arabis alpina, Tunturipitkäpalko. Kuva Lars Levi Laestadiuksen piirroksilla kuvitetusta teoksesta Svens Botanik.

Artikkelin lähde Kaleva