Ikärakenne muovaa kunnan

Sinkkukuntia, lasten kasvattamoja, lapsiperhealueita ja väestökatoa

Liisa Laine

OULU Väestötieteilijän silmin Pohjois-Pohjanmaa on melkein ilahduttava poikkeus: lapsi-ikäluokat näyttävät korvaavan äiti- ja isäikäluokkansa vielä 30 vuoden kuluttuakin. Ikärakennepyramidi on sopivan tasapaksu, vaikkei lasten ja työikäisten määrä täälläkään kasva päinvastoin kuin eläkeikäisten määrä.

”Jokaisen naisenhan pitäisi saada hiukan yli kaksi lasta, että äiti, isä ja eri syistä lapsettomiksi jäävät korvautuisivat. Silloin väestö ei vähene”, teorioi vuoden 2000 väestölaskennan projektipäällikkö Pekka Myrskylä tilastokeskuksesta.

Maakunnan keskimääräistä erinomaisuutta latistaa tieto, että sopivan muodokkaat väestöpyramidit keskittyvät Ouluun ja sen ympäristöön. Niillä korvataan muun maakunnan kuikelopylväät, joissa paisuu vain ikähaitarin yläpää.

Vaikka melkein joka neljäs maakunnan asukkaasta vuonna 2030 onkin jo yli 65-vuotias ja vain viidesosa alle 15-vuotiaita, on Pohjois-Pohjanmaa silti vielä aivan maan kärkikaartia. Tilanne kun on muualla vielä ankeampi.

Kainuussa pian kolmannes eläkeläisiä

Esimerkiksi Kainuussa enemmän kuin kolmannes sinne jääneistä on 30 vuoden päästä eläkeiässä ja lappilaisista melkein yhtä suuri osa. Samaan aikaan lasten ja työikäisten määrä syöksyy kovaa vauhtia vastakkaiseen suuntaan.

Myrskylä on jakanut kunnat aikaisempien muuttoliike- ja syntyvyyserojen perusteella neljään eri ryhmään: lapsiperhealueisiin, lastenkasvattamoihin, yksinäisten tuloalueisiin ja väestökatoalueisiin.

Lapsiperhealueita ovat muuttovoittokunnat, joissa on myös paljon lapsia. Moni Oulun ympäristökunta kuuluu tähän ryhmään (selvimmin Kempele, Haukipudas ja Kiiminki, mutta myös Lumijoki, Ii ja Muhos).

Tämän ryhmän kunnat ovat usein kaupunkien ympäryskuntia, joihin muuttaa varsinkin opiskelunsa päättäneitä nuoria perheitä. Heillä on työtä ja perhe alullaan. Väestöpyramidi pullistelee lasten ja perheellisten aikuisten ikäluokissa.

Lastenkasvattamot taas ovat kuntia, joissa on poikkeuksellisen korkea syntyvyys. Esimerkiksi Oulunsalo ja Liminka ovat tällaisia. Tämä kuntatyyppi on erityisen tyypillinen Pohjois-Pohjanmaalle. Täällä väestöpyramidi on todellakin pyramidi, sillä selvästi suurimpia ovat lapsi-ikäluokat.

Näissäkin kunnissa kyllä koetaan väestökato, kun nuoriso lähtee opiskelemaan.

Yksinäisten tuloalueeksi Myrskylä kutsuu muuttovoittokuntia, joihin lapsiperheet eivät jää asumaan. Väestössä on paljon sinkkuja ja vanhuksia, syntyvyys on alhainen. Näitä seutuja pohjoisessa on harvassa, oikeastaan vain yliopistokaupungit Oulu ja Rovaniemi voidaan joten kuten laskea tähän ryhmään.

”Esimerkiksi Oulun kaupungin pyramidissa näkyy selvästi pullistuma 20-24-vuotiaiden ryhmässä. Se on seurausta vuoden 1994 uudesta kotikuntalaista, jonka mukaan opiskelijat otetaan kirjoille opiskelukuntaansa.”

Väestökatoalueita ovat jatkuvaa muuttotappiota potevat kunnat, joissa syntyvyys on alhainen ja suurimmat ikäryhmät yli 70-vuotiaita eläkeläisiä. Lapin, Kainuun ja monet Itä-Suomen kunnat ovat tätä ryhmää. Oulun ympäristöstä Hailuoto, Yli-Ii ja Ylikiiminki ovat selviä väestökatoalueita.

Väestökatokunnissa on jäljellä lähinnä eläkkeelle siirtynyttä maatalousväestöä. Näitten kuntien väestöpyramidit ovat kuin ohutjalkaisia sieniä.

”Näitä kuntia on valitettavan suuri osa Lapin, Kainuun ja Itä-Suomen kunnista. Niissä jokaista alle nelivuotiasta kohden on kolme tai neljä 70-74 -vuotiasta”, toteaa Myrskylä.

Ylipäätään vain viidessä Suomen maakunnassa on 30 vuoden päästä enemmän väkeä kuin nyt. Yksi niistä on Pohjois-Pohjanmaa. Maakunnista ainoastaan Uudellamaalla lasten ja työikäisten määrä kasvaa, muualla paino kellahtaa voimakkaasti eläkeikäisiin.

Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2030 on Pohjois-Pohjanmaalla itse asiassa maakunnista alin eli 24,2 prosenttia ja alle 15 vuotiaiden osuus korkein 18,1 prosenttia. Esimerkiksi Kainuussa vastaavat luvut ovat 34,8 ja 13,3 prosenttia.

Oulu - yksinäisten tuloalue?

Sinkkukunnaksi luokittelu sopii Ouluun huomattavasti huonommin kuin esimerkiksi Turkuun, Tampereeseen tai Helsinkiin. Oulussa lasten osuus säilyy kohtuullisen terveenä verrattuna esimerkiksi Turkuun, joka on ikärakenteeltaan vanha kaupunki jo nyt.

Suurin muutos Oulun ikärakenteessa tulee olemaan yli 65-vuotiaiden määrän kasvu 30 vuodessa yli kaksinkertaiseksi (nyt 13 600, vuonna 2030 29 000 henkilöä). Vanhukset ovat silloin myös nykyistä hyväkuntoisempia. Etenkin yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa.

Nuorin ikäluokka - alle 10-vuotiaat - ei juurikaan paisu. Lapsia eniten tuottava 20-30-vuotiaiden ikäluokka on tuohon mennessä pienentynyt noin 2000 henkilöllä. Esimerkiksi viime vuonna syntyi ennätyksellisen vähän lapsia, jotka vuonna 2030 ovat 29-vuotiaita.

”Vanhusväestön kasvu on tiedostettu kaupungin suunnitelmissa, jotka nyt strategioiden osalta ulottuvat vuoteen 2011 ja yleiskaavasuunnitelmien osalta vuoteen 2020”, huomauttaa apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi.

Vanhusten palvelujen tarve lisääntyy, mutta toisaalta nuorten tarpeet vähenevät. Palveluja ei kuitenkaan kovin helposti voida suoraan ikäluokkien pienentyessä vähentää, koska tietty peruspalvelurakenne on pidettävä yllä joka tapauksessa.

Silti esimerkiksi lasten päiväkoteja on joiltakin alueilta jo lakkautettu samalla, kun niitä on muualle perustettu lisää.

Haasteeseen vastataan Hiironniemen mukaan paitsi vanhusten palvelujen määrällisellä lisäyksellä myös palvelurakenteen jatkuvalla kehittämisellä, ennaltaehkäisevillä palveluilla, tietotekniikan hyväksikäytöllä hyvinvointipalveluissa, sopimusohjauksella ja mahdollisella kilpailuttamisella. (LL)

Lapsiperhekunta Kempele

Kempeleessä on paljon kaiken ikäisiä. ”Kallis, mutta mielekäs rakenne”, kuvaa sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva Maarit Kiviniemi.

Lapsiperheitä on runsaasti, mutta niiden koko on pienempi kuin Oulunsalossa. Eniten on 2-3 lapsisia perheitä. Alle 14--vuotiaiden osuus ei 30 vuodessa juurikaan pienene.

Muualle muuttava opiskelijaikäluokka pysyy ikäpyramidin vyötärönä koko ajan. Takaisin tuollaan noin 30-vuotiaana ”valmiin” perheen kanssa.

”Kempeleellä on lapsiystävällisen kunnan maine, mutta myös suhteellisen hyvät vanhusten palvelut houkuttelevat”, tietää Kiviniemi. Nyt on nimittäin havaittu, että nuorten perheiden perässä muuttavat jossain määrin myös isovanhemmat.

Yli 60-vuotiaiden osuus paisuu jatkossa moninkertaiseksi. ”Se tarkoittaa sitä, että kun nyt painotetaan päivähoitoon ja koulutoimeen, pitää jo vuoteen 2010 mennessä olla niiden lisäksi kunnossa myös vanhustenhuolto”, huomauttaa Kiviniemi.

Millään kunnalla ei ole varaa perustaa vanhustenhuoltoaan laitospaikkojen varaan, eikä sitä muutenkaan pidetä mielekkäänä. Kempeleessä otetaan mallia Tanskasta, jossa kaikki vanhainkodit on lakkautettu.

Kempeleessä kaikki pitkäaikaislaitospaikat poistetaan viiden vuoden sisällä ja toiminnassa korostetaan kuntoutusta. Sairaalahoidon jälkeen siirrytään palveluasumiseen tai kotiin, paino on voimakkaasti avopalveluissa.

Viime vuonna vanhusten kannatusyhdistys perusti palvelutalo Hovilan, jolta kunta ostaa palveluasumispalvelut. Jatkossa yksityisen palvelutarjonnan merkitys vielä korostuu.

”Jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä yli 65-vuotiaat ja heidän tarpeensa on pakko huomioida myös poliittisella kentällä”, aavistelee Kiviniemi.(LL)

Lapsen-kasvattamo Oulunsalo

Oulunsalo on keski-iältään Suomen nuorin kunta. Ennusteen mukaan näin on myös 30 vuoden kuluttua.

Kunnan ikärakenne säilyy hyvänä. Nyt suurin ikäluokka on alle nelivuotiaat ja toiseksi suurin 5-9 -vuotiaat. Yli 64 -vuotiaiden osuus on maan alhaisimpia eli 5,4 prosenttia (457 henkeä). Ikärakenne on 30 vuoden päästä vielä selvemmin lapsipainotteisempi, joskin yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa myös Oulunsalossa.

”Oulunsalon muuttaa nuoria perheitä, joita houkuttelevat omakotiasuminen, hyvät päivähoito- ja koulupalvelut, työpaikat sekä kaupungin läheisyys, mutta silti maaseutumainen ympäristö. Nuorten perheiden muutto pitää syntyvyyden korkeana”, huomauttaa Oulunsalon hallinto- ja talousjohtaja Helena Kuha.

Ikärakenteeltaan nuoren kasvukunnan talous on tietenkin tiukoilla, kun lapset ja nuoret tarvitsevat opetusta ja hoitoa, kouluja ja päiväkoteja. ”Nuori ikärakenne on kuitenkin myös positiivinen taloudellinen voimavara”, korostaa Kuha.

Poismuuttoa on eniten opiskelijoiden ikäluokassa. Lukumääräisesti eniten kasvaa jatkossa työikäinen väestö, mutta suhteellisesti eniten lisääntyy vanhusten määrä. Erityisesti paisuu vanhojen miesten suhteellinen osuus. Siinä tilastossa Oulunsalo on 30 vuoden päästä ihan kärjessä. (LL)

Väestökato-kunta Yli-Ii

Yli-Iin väki alkoi vähentyä vuoden 1994 jälkeen ja ikärakenne samalla muuttua. Sama kehitys jatkuu seuraavan 30 vuoden aikana.

Silmiinpistävintä ennusteessa on kunnan väkiluvun pieneneminen yli kolmasosalla.

Lasten ja työikäisten määrä romahtaa. Ainoa mikä kasvaa on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä. Tänään heitä on noin 17 prosenttia, 30 vuoden päästä jo 37,0 prosenttia.

”Jo nyt näkyy selvästi, kuinka nuoret peruskoulun jälkeen siirtyvät muualle opiskelemaan, eivätkä enää opintojen päättymisen jälkeen palaa synnyinkuntaansa. Erityisesti laskee hedelmällisessä iässä olevien määrä ja syntyvyys. Aalto seuraa aaltoa”, kuvaa kunnanjohtaja Anneli Mehtälä.

Samanaikaisesti tapahtuu elinkeinorakenteessa muutoksia. Jatkossa suhteellisesti ja lukumääräisesti paljon nykyistä pienempi työikäinen väestönosa vastaa peruspalveluiden tuotannosta.

Palvelujen käyttäjät joutuvat yhä enemmän itse maksamaan palvelunsa. Peruspalvelujen tuottamiseen ei todennäköisesti ole saatavissa riittävästi henkilöstöä. Useat eri toimialat kilpailevat työikäisestä väestöstä. (LL)

Artikkelin lähde Kaleva