Kaupunki alkaa tuomiokapitulin talosta

Virasto kätkee sisäänsä paljon talon historiasta kertovia esineitä

Anna Mikkonen

OULU Oulun Hiippakunnan Tuomiokapitulissa työskentelevät pitävät työpaikkansa sijaintia osoitteessa Ojakatu 1 erinomaisena.

”Kaupungin keskustahan alkaa tästä, Ojakadun ja Rantakadun kulmauksesta. Kaupunginosa yksi, kortteli yksi, tontti numero yksi”, perustelevat vahtimestari Juhani Ylönen ja lakimiesasessori Osmo Rahja.

Otollinen sijainti oli talonväen kannalta myös silloin, kun Plaanaojasta vielä saatiin kalaa. Laaniskan varrella ongella olleita poikia saatettiin nimittäin pyytää seuraamaan pastoraalitutkinnon suorittavien pastoreiden opetusnäytteitä, muistelee talossa 30 vuotta työskennellyt Juhani Ylönen.

Itse talo on Ylöselle tuttu jo 50 vuoden ajalta, sillä myös hänen isä toimi siellä aikoinaan vahtimestarina.

Oulun hiippakunta juhli viime vuonna 150-vuotista taivaltaan ja tuomiokapituli on sekin sijainnut samassa osoitteessa jo 50 vuotta. Kiinteistön omistus siirtyi valtiolta kirkolle vuonna 1997.

Ojakadun suuntainen, kaksikerroksinen ja tyyliltään uusrenesanssinen osa on rakennettu vuonna 1884 ja vuotta aiemmin valmistui Rantakadun varrella sijaitseva puinen osa, jonka kuvaillaan tuomiokapitulin internet-sivuilla olevan ”nikkarityylinen”. Kivinen piharakennus on vuodelta 1890.

Päätökset arvokkaissa puitteissa

Vaikka tuomiokapituli virasto onkin, ei tavallisilla seurakuntalaisilla ole sinne juurikaan asiaa. Jos on, pääsee sisään ovikelloa soittamalla.

Talossa ei myöskään tällä hetkellä asuta vakituisesti, mutta se on kuitenkin toiminut usean piispan virka-asuntona aina 1980-luvun alkuun asti.

Hiippakunnan hallinnollisista asioista kokoonnutaan päättämään arvokkaan näköiseen tuomiokapitulin istuntosaliin pari kertaa kuukaudessa nykyisen piispan Samuel Salmen johdolla.

Lähes hiippakunnan ikäiset salin kalusteet ovat peräisin Kuopiosta ja istumajärjestys vaalii Osmo Rahjan mukaan tiukasti perinteitä. Töitä tehdään Oulussa vaikuttaneiden piispojen muotokuvien ympäröimänä.

Silmäys istuntosalin kattoon kannattaa: vuonna 1980 tehdyn remontin aikana halteksin alta löytyneet puukoristeet ovat varsinainen taidonnäyte.

”Ne löytyivät vahingossa ja niitä voi olla muuallakin. Kunnostaminen vain on niin kallista, että nämä ovat ainoat esille otetut”, kertoo Juhani Ylönen.

Kalusto sieltä, toinen täältä

Talon muissakin huoneissa on säilynyt paljon vanhaa. Esimerkiksi piispa Juho Rudolf Koskimiehen ajoilta 1900-luvn alkupuolelta on peräisin toisen kerroksen vastaanottotilojen, ”Koskimiehen huoneen”, sohvakalusto. Ruokasalin kalusto on piispa Leonard Pietari Tapanisen peruja 1960-luvun puolivälistä.

”Jokaisen piispan aikana on kertynyt paljon lahjatavaraa, joista osa on jäänyt taloon. Kaikki eivät kuitenkaan mahdu esille, vaan ne on varastoitu vinttiin”, kertoo piispan sihteeri Sirpa Pykäläinen ja esittelee samalla komeroon päätynyttä vanhan näköistä kirvestä, joka on kirkon sopimusvaltuuskunnan lahja vuodelta 1982.

Talo kätkee sisäänsä myös paljon vanhaa teologista kirjallisuutta ja valtiopäiväasiakirjoja. Onpa siellä säilytetty pitkään myös suomenhevosten kantakirjojakin, jotka tosin on jo heitetty pois.

Tuomiokapitulin talo on sisätiloiltaan hyvässä kunnossa, vaikka viimeisestä isosta remontista onkin parikymmentä vuotta. Esimerkiksi piispan huoneen viereisessä huoneessa vuosikymmeniä käyttämättömänä ollut takka vetää tuoreen kokeilun mukaan hyvin. Suunnitelmissa on, että talon ulkopuoli korjattaisiin ensi vuonna.

HOX, ketä työskentelee

Tuomiokapitulin talossa työskentelee kymmenkunta henkilöä. Piispa sihteereineen, laskimiesasessori, notaari, toimistosihteeri ja vahtimestari. Toiminnallisella osastolla työskentelee pääsihteeri, kaksi hiippakuntasihteeriä, kuurojen pappi, hiippakuntakanttori ja kanslisti. Lisäksi talossa on Suomen Lähetysseuran lähetystoimisto.

Jarmo Kontiainen

Kyllä riittää. Kymmenen litran kahvipannulla on kestitty iso joukko väkeä ennen kahvinkeittimien aikaa, esittelee tuomiokapitulin vahtimestari Juhani Ylönen.

Jarmo Kontiainen

Tukholmasta asti. Rautakauppias Snellmanin lahjoittama kristallikruunu 1800-luvulta lienee Oulun upeimpia.

Jarmo Kontiainen

Arvokkaimmasta päästä. Kuningatar Kristiinan raamattu 1600-luvun puolivälistä on saatu tuomiokapituliin 1950-luvulla.

Jarmo Kontiainen

Seinällinen valtiopäiväasiakirjoja. Tuomiokapitulin istuntosaliin kokoonnutaan päättämään asioista pari kertaa kuukaudessa. Salin koristeellinen katto paljastui parikymmentä vuotta sitten remontin yhteydessä.

Jarmo Kontiainen

Säilytettävää Oulua. Kaupunginhallitus päätti vuonna 1978, että tuomiokapitulin talo tulee säilyttää. Talossa on ollut aikoinaan paitsi yksityisasuntoja, myös rautakauppa ja Alko.

Jarmo Kontiainen

Vanhaa kirjallisuutta. Tuomiokapitulin hyllyiltä löytyy runsaasti vanhaa teologista kirjallisuutta 1600-luvulta lähtien.

Jarmo Kontiainen

Järjestyksessä. Tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun vuonna 1900. Kuopion hiippakunnan piispat mahtuivat yhteen tauluun.

Artikkelin lähde Kaleva