Kunnat kilpailevat maineella

Kilpailu yrityksistä ja asukkaista näkyy lisääntyneinä imago- ja mielikuvatutkimuksina

Aku Ahlholm

KUUSAMO Kuntien teettämät imago- ja mielikuvatutkimukset ovat lisääntyneet, mikä kertoo kuntien halusta tehdä itsestään muita houkuttelevampia.

Taloustutkimus tekee joka kunnan kattavan imagotutkimuksen joka vuosi. Viime vuonna noin 2000 euron (11 900 mk) tutkimusraportin tilasi 26 kuntaa. Muutamassa vuodessa tilaajat ovat kaksinkertaistuneet.

Lisäksi kunnat teettävät kalliimpia tutkimuksia vain omasta kunnastaan. Tutkimuksia tekevät konsultit, yliopistojen tutkijat ja Taloustutkimus, joka veloittaa tutkimuksesta vähintään 4000 euroa (23 800 mk).

Kuusamo teetti kaksiosaisen tutkimuksen, jossa selviteltiin ihmisten mielikuvaa matkailukaupungista. Tutkimus maksoi 15 000 euroa (89 000 markkaa) ja sen lisäksi pidetty seminaari ja strategiapäivät 22 500 euroa (134 000 markkaa). Näiden päälle Oulun yliopistossa on valmistunut kaksi pro gradua Kuusamosta.

”Hieman kyynisesti sanottuna voi todeta, että tänä päivänä kuntia jaetaan voittajiin ja häviäjiin. Yksi keino päästä voittajien joukkoon on tehdä määrätietoisesti omaa imagotyötä, jotta kunnasta olisi ulkopuolella hyvä mielikuva”, sanoo kulttuurimaantieteen assistentti, filosofian tohtori Topi Antti Äikäs Oulun yliopistosta.

Äikäs muistuttaa, että kuntien imagon rakentaminen tähtää siihen, että investoijat, matkailijat, rahoittajat tai potentiaaliset asukkaat saavat kunnasta myönteisen kuvan. Siksi tutkimukset ovat hänen mukaansa perusteltuja.

Maine voi tulla halvaksi

Oikea imago syntyy pitkäjänteisellä työllä, jolle tutkimukset ovat lähtölaukauksia. Kun kuntakuva on selvillä, imagon rakentaminen vasta alkaa.

Äikkään mukaan se ei välttämättä merkitse kallista kampanjaa. Jotkut kunnat maksavat imagotyöstään alan yrityksille. Yksi näistä on Atomus Oy, jonka kanssa Äikäs tekee tutkimusyhteistyötä.

”Imagon tulee lähteä organisaation omasta tekemisestä, tavoista, positiivisen imagoprofiilin löytämisestä. Sen avulla välitetään myönteinen viesti ulospäin.”

Äikäs uskoo, että Kuusamokin on tarttunut aiheeseen oikein teettämällä mielikuvatutkimuksia ja voi nyt aloittaa pitkäjänteisen imagotyön rakentamisen. Kaupunki ei ole vielä päättänyt jatkotoimista.

”Tämän tiedon pohjalta asiasta keskustellaan kaupunginhallituksessa. Ehkä pistämme työryhmän pystyyn asiaa pohtimaan”, Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Heikkilä toteaa.

Pohjois-Suomessa voimakasta imagon rakentamista ovat harjoittaneet tutkijoiden mukaan myös Oulu ja Rovaniemi.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen uskoo, että kuntien teettämät tutkimukset tulevat lisääntymään.

Taloustutkimuksen imagotutkimuksessa kestosuosikkeja ovat suurista kaupungeista Oulu ja Tampere ja pienistä Kuusamo.

Tutkimukseen vastaavat suomalaiset päättäjät, joten kyse on mielikuvien tutkimisesta.

Yritykset vaikuttavat

”Väitän, että kunnat ovat pärjänneet sen mukaisesti, kuinka aktiivisia ne ovat olleet elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja edellytysten luomisessa yrityksille”, Pajunen sanoo.

Hänen mukaansa mielikuva aktiivisesta ja dynaamisesta kaupungista välittyy kunnan yritysten kautta.

Vastaajat pitävät vahvuuksina myös peruspalvelutuotantoa ja heikkoutena iäkästä väestöä. Huonon arvosanan saavat kunnat, joissa ”ei tapahdu mitään”.

Kuntaliiton viestintäpäällikön Marjo Timosen mielestä verovaroin tehtävässä kuntien markkinoinnissa on suurempi vastuu kuin yrityksien markkinoinnissa.

”Yritysmarkkinoinnin oppeja kannattaa kuntien käyttää hyväksi. Jos verrataan muihin toimijoihin yhteiskunnassa, kunnat käyttävät hyvin vähän rahaa markkinatutkimuksiin”, Timonen sanoo.

Hänen mukaansa tutkimuksia teettävät kunnat ovat oikeilla jäljillä. Kyse ei ole pelkästään veromarkoista tai valtionosuuksista.

”Luulen että enemmän on kyse kunnan elinvoimasta. Jotta kunta pysyy elinvoimaisena ja virkeänä, silloinhan sinne pitää tulla asukkaita.”

Aku Ahlholm

Nuorisosta kiinni. Kuusamo on suunnitellut kannustimia, joiden avulla opiskelijat jäisivät kirjoille kotikuntaan.

Aku Ahlholm

Pohjatyö valmis. Tutkimukset ovat alku imagon rakentamiselle. Kuusamosta on tehty neljä tutkimusta, mutta niiden tulosten käytöstä ei ole vielä päätetty.

Aku Ahlholm

Ikärakenne tärkeä. Kun ihmisiltä kysytään mielipidettä jostakin kunnasta, he mainitsevat häiritseviksi tekijöiksi iäkkään väestön ja sen, että siellä ei tapahdu mitään.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva