Hulluimmassakin ideassa voi olla itua

50-vuotias

Esko Alasaarela Oulussa.

Luovuutta on jokaisella ihmisellä, mutta se pitää vapauttaa estoista. Suurin esto luovuuden ryöppyämiselle on kritiikin pelko.

Luovuuskoulutustakin yrityksille pitävä Esko Alasaarela sanoo, että meneminen eri rooleihin auttaa löytämään lisää luovuutta itsestä, samoin muun muassa ideariihitekniikka, jossa annetaan ajatuksen lentää vapaasti.

Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolla tutkimusprofessorina työskentelevä Alasaarela on harjoittanut luovuutta tekemällä keksintöjä, joita on patentoitu kymmenen. Yksi hauskimmista oli hänen 1980-luvulla Oulun Teknologiakylässä toimineessa Moistic-yrityksessä kehittelemänsä kukkapurkin kosteusmittari, joka oli menestys. Mittareita myydään edelleen Saksassa tuottoisasti, mutta Suomen markkinat olivat laitteelle liian pienet, ja Alasaarela myi yrityksen Saksaan vuonna 1989.

Toinen menestynyt keksintö on kokonaan internetissä tapahtuva arviointimenetelmä, crest-analyysi, joka on hänen nykyisen yrityksensä, Crestwell Oy:n kehittelemä. Esimerkiksi Kokkolan kaupunki selvittää paraikaa koulujärjestelmänsä toimivuutta tällä menetelmällä, jossa ei tarvita ainoatakaan liuskaa paperia.

”Kaikki keksintöni eivät ole olleet yhtä tuottoisia, mutta kokonaisuus on voiton puolella”, Alasaarela naurahtaa.

Keksintöjen tekeminen on kuitenkin vain harrastus. Alasaarelan leipätyö on lääketieteen teknologiaa kehittävänä tutkimusprofessorina, ja siihen hän aikoo tästedes yhä enemmän syventyä. Menneinä vuosina hän on sukkuloinut yrittäjyyden ja tutkijan työn välillä.

Hän oli välillä pois Oulun yliopistosta vuodesta 1994 lähtien ja toimi tutkimusjohtajana Chydenius-instituutissa Kokkolassa sekä konsulttina. Lisäksi hän on ollut sorvaamassa Oulu 2006 -kasvusopimuksen hyvinvointitekniikkaklusteri-ohjelmaa.

Alasaarela uskoo, että verkkoyhteydet ja langaton tekniikka kanssakäymisen välineenä tulevat palvelemaan hyvinvointia muutaman vuoden kuluttua, mutta vielä kuvan ja äänen taso eivät ole sellaisia, että yhteys vastaisi normaalia kasvotusten-yhteyttä.

”Viiden vuoden kuluttua yhteydet ovat niin nopeita, että kuvan liike vastaa normaalia keskustelua. Silloin esimerkiksi hoitaja voi keskustella potilaansa kanssa siten, että on kuin he olisivat samassa tilassa”, uskoo Alasaarela.

Tietoliikenne on vain yksi osa hyvinvointia. Tekemistä riittää tekniikan hyödyntämisessä, fyysisen kunnon ylläpidossa ja mittaamisessa. Alasaarela uskoo, että tekniikan avulla pystytään entistä aikaisemmin löytämään merkkejä elimistön antamista varoituksista.

Esimerkiksi painon säätely on monimutkainen sähkökemiallinen järjestelmä. Jos kyetään selvittämään, miten ruokahaluun vaikuttava tieto kulkee aivoista tai vatsasta, esimerkiksi tehokkaan laihdutuskeinon kehittäminen olisi mahdollista. Alasaarela sanoo, että ajatus vaikuttaa nyt uskomattomalta.

”Monet asiat, jotka on tuomittu alun perin hulluudeksi, ovat nyt täyttä totta”, hän huomauttaa.

Alasaarelaa kiehtoo ihmisjärjestelmän tarkoituksenmukainen ylimitoittaminen.

”Siinä missä robotin kouraan tulee viesti yhdestä ainoasta anturista, ihmisellä tai eläimellä on näitä antureita tuhansia. Jokaisessa ihokarvassakin ihmisellä on kaksi hermosäiettä. Luojan luomista ihmeistä insinööreillä olisi paljon oppimista”, Alasaarela toteaa.

ANTTI ERVASTI

Pekka Ala-Aho

Ainutlaatuista yhteistyötä. Oulun ihmeestä puhutaan paljon, mutta Esko Alasaarelan mielestä aiheesta: yhteistyö yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä on erikoislaatuista.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva