Kaikki virtaa

Taidenäyttely

Valaistu huone. Kirsti Muinosen maalauksia Galleria Uusitalossa Helsingissä 3.3. saakka.

Perusvärit keltainen, sininen, vihreä ja vaaleanpunainen tulevat vastaan oululaisen taidemaalari Kirsti Muinosen näyttelyssä. Värit eivät ole voimallisia. Ne luovat sananmukaisesti Valaistun huoneen hillityn, viileän iltavalaistuksen ulkona loistavan riehakkaan kevätauringon rinnalle.

Mutta nämä värit ja monokromaattisuus ovat vain ensivaikutelmaa. Maalausten pinnassa kokonaisuudesta avautuu mitä moninaisin abstraktien kuvioiden ja toisiinsa lomittuvien värisävyjen maailma. Peruselementtejä ovat pienten aaltoviivojen kimput, jotka kulkevat hiljaa aaltoillen kuin veden väreily virrassa.

Näiden pehmeästi etenevien yksityiskohtien vastapainona on kulmikkaita geometrisia kuvioita. Ne ovat kuin hakasia, jotka sitovat maalauksen eri osia yhteen.

Teosten pinnasta tapaa myös lukemattoman määrän pieniä merkkejä, jotka leviävät verkkomaisiksi kentiksi kuin hieroglyfikirjoitus vanhoissa egyptiläisissä kuvissa.

Maalausten ei-esittävyyskin on vain ensivaikutelmaa. Teoksista voi löytää useita esittäviä yksityiskohtia. Taiteilijan lähimenneisyyden surrealismista tuttuja taivaankappaleitakin siellä on, puhumattakaan kaiken alkua symbolisoivasta munahahmosta. Elämänportti-symboliikkaa ja surrealistisia elementtejä on runsaasti etenkin maalauksessa Portti.

Mutta Porttikin hahmottuu kokonaisuudessan esittäväksi maisemaksi samoin kuin maalaus Vuori. Ja Merikartta on myös maisema, merinäkymä korkealta lintuperspektiivistä.

Takavuosien surrealismia tärkeämpää Kirsti Muinosen nykymaalauksissa on hiljainen liike maisemassa, veden pinnassa tai vaikkapa ruohikossa.

Kaikki virtaa, vesi ja ruoho, kuten Niitty, Puro ja Heijastus erinomaisen hienovaraisesti ja symbolisesti osoittavat.

RIITTA MÄKELÄ

Vesi korkealta. Kirsti Muinosen öljymaalaus Merikartta, 2001.

Artikkelin lähde Kaleva