Eriparinen kaksikko

Näyttely

Hannu Lukin & Jaakko Pernu Kemin taidemuseossa 3.3. saakka.

Kemin taidemuseo esittelee kahden Oulun seudulla vaikuttavan kuvantekijän, liminkalaisen Hannu Lukinin ja juuri Oulusta Kokkolaan muuttaneen Jaakko Pernun tuotantoa.

Hannu Lukinin tapa maalata tuo mieleen Kuopiossa 1980-luvulla vaikuttaneet nuoret miesmaalarit, eniten Pentti Meklinin käsialan. Uusimmissa kuvissaan Lukin on siirtynyt uusekspressionismista lähemmäs sarjakuvan ja poptaiteen kieltä. Tyylinvaihto repii maalauksia kahtaalle, niin erilaisia pyrkimyksiä ne tuntuvat edustavan.

Lukin provosoi tietoisesti nimeämällä kaikki suuret naiskuvansa vain naaraan merkillä. Yhtenäinen nimeäminen ei istu kuviin, joista toinen puoli on ekspressiivistä perusmaalausta ja toinen tavoittelee poptaiteen ilmiasua. Jälkimmäinen ryhmä toistaa puhelinseksimainosten ja pornolehtien naiskuvaa, myytävää tavaraa. Lukinin revittely ei kenties mene tarpeeksi pitkälle, liioittelusta huolimatta aiheen käsittely jää onton tuntuiseksi. Syntyy stereotypioita stereotypioista, ei uutta tulkintaa.

Miehet saavat Lukinilta toisenlaisen käsittelyn nimetyissä suurissa kasvokuvissa. Mutta onko sekin yhtä itsestään selvää, rankkaa kuvaa rankoista tyypeistä? Komeita työt ovat, maalaus kulkee sujuvasti. Muotokuvien väriskaalassakin on enemmän yllätyksiä, voimakkaan puna-musta-keltaisten rinnastusten sijaan vivahteikkaita vaaleanpunaisen, vihertävän ja violetin sävyjä.

Jaakko Pernun veistoksissa puun käyttö on oivaltavaa. Puu on muotoa ja sisältöä, rakenne ja pinta. Aika joka töihin on käytetty tuntuu kerrostuneen niihin. Teokset ovat hitaita hyvässä mielessä, mietiskelijän taidetta.

Suuri pallomainen Subsonic on koottu kulmikkaaksi veistetystä pajusta. Reunoiltaan täsmällinen kappale on täynnä oksaviivastoa, joka päästää valon läpi. Teos muistuttaa luonnonmuotoja, kotoista tuulenpesää tai niitä pensaspalloja, joita tuuli kuljettaa autiomaissa.

Torvimainen muoto toistuu eri kokovariaatioina kolmessa työssä. Pienin, Sonic, on seinällä torvi ylöspäin avautuen. Yli kaksimetrinen Tonal Connection ja reilusti kolmimetrinen Organ of Hearing ovat puusepäntaidonkin näytteitä. Kaartuvat muodot ja puulajien vaihdokset on toteutettu taidolla. Muotoina ne ovat kiinnostavia, moniselitteisiä ja hauskoja.

Joskus kahden hyvin erilaisen tekijän työt täydentävät toisiaan, mutta Kemin taidemuseon näyttelyssä Hannu Lukinin maalaukset ja Jaakko Pernun veistokset ovat auttamatta eri paria. Syy ei ole niinkään töiden ilmiasussa kuin pinnan alla. Mutta löytyy näyttelystä myös kahden tekijän töiden kontaktipiste. Pernun kumpuileva Pilvi Lukinin maalattujen naaraiden edessä toistaa näiden muhkeita kurveja.

Marjaana Niskala

Artikkelin lähde Kaleva