Iijoen kalasto kunnossa

Velvoiteistutuksia heikentää kaikkialla kiusaava poikaspyynti

Aimo Kajava

PUDASJÄRVI Iijoen vesistön kalastonhoito toimii vuosilta 1994-99 kerättyjen tietojen perustella tavoitteiden mukaisesti.

Laajojen velvoiteistutusten tehoa heikentää kuitenkin kaikkialla kalavesien hoitoa kiusaava ilmiö: liian suuri osa istukkaista pyydetään keskenkasvuisina.

”Tämä on tietysti kalastustekninen ongelma, mutta se on myös arvokysymys”, sanoi Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Markku Juola.

Istukkaiden turhan verottamisen karsimiseksi asennekasvatus on lähtenyt jo liikkeelle ja kalastuskäyttäytymisessä pienilläkin muutoksilla on suuret vaikutukset.

”Kalastajien käsissä on erittäin suuri hoitajan työvälineistö, sillä tulokset riippuvat 60-prosenttisesti kalastuksesta”, Juola muistuttaa.

Iijoen vesistön seuranta on koottu Koston- ja Irninjärven alapuoliselta vesistöltä, Raasakan voimalaitoksen padolle saakka. Pääuoman lisäksi siihen kuuluvat Siuruan-, Livo- ja Kostonjoki sekä Näljängän vesistöalue.

Tuoreimman raportin tuloksia on vertailtu vuoden 1983-93 tietoihin.

Rakentamattomalla Iijoella taimenen osuus on noussut kirjanpitokalastajien kokonaissaaliissa, 5,6 prosentista 8,1 prosenttiin. Kilomääräiset istutukset ovat kuitenkin yli kaksinkertaistuneet. Merkintöjen mukaan taimenet kalastetaan liian pian istutusten jälkeen, jolloin alamittaisten saaliskalojen osuus on suuri.

Jokialueiden kunnostus on tuottanut myös tulosta, luontainen lisääntyminen on alkanut useilla osuuksilla.

Viime vuosikymmenen lopulla tuloksettomina lopetetuista siikaistuksista huolimatta yksikkösaaliit ovat nousseet samanlaisiksi kuin Ala-Kemijoella.

Harjuksen yksikkösaalis heikkeni kolmanneksen, mikä johtuu siitä, että kalan alamitta nostettiin 30 senttiin. Kirjanpitokalastajat saivat kuitenkin kokonaisaaliiksi laskettuna enemmän harjusta.

Patoallasalueilta taimenta saatiin myös paremmin, kirjapitokalastajien saalis kohosi 1,5 prosentista 6:een prosenttiin.

Kirjolohi on tärkeä saaliskala patoa-altailla, raportointijaksolla sen osuus oli 32 prosenttia.

Iijoen vesistö on tärkeä ja suosittu kalastusalue koko maassa vuonna 1997 tehdyn selvityksen perusteella. Pelkästään vapaa-ajan kalastuksen saalis on noussut vuoden 1982 lukuihin verrattuna kaksinkertaiseksi, eli noin miljoonaan kiloon.

Istutusten tuloksista kerättiin tietoa noin sadalta kirjanpitokalastajalta, kalakantanäytteistä, istukkaiden merkinnöistä, kalastustiedusteluilla ja sähkökalastuksella.

Artikkelin lähde Kaleva