Lääninrajan siirto vireillä taas

Tunneherkkä kysymys herättää vahvoja intohimoja

Mirja Niemitalo

OULU Keski-Pohjanmaalla on virinnyt uudelleen ajatus maakunnan liittämisestä Oulun lääniin. Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Altti Seikkula on asiasta varsin vaitonainen. Hän kiistää, että kosketuksissa Ouluun olisi kyse lääninrajan muutoksista, ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Seikkulan mukaan Keski-Pohjanmaa on täysillä mukana Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa. ”Tässä mielessä katsomme kuuluvamme Oulun vaikutusalueeseen”, hän sanoo.

Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen kuitenkin vahvistaa Keski-Pohjanmaan liiton johdon kanssa alkuviikosta käydyt keskustelut. Seuraava tapaaminen on sovittu huhtikuuksi Ouluun.

Asiasta puhuttiin Siuruaisen mukaan maanantaina Kajaanissa pidetyn Brahe-seminaarin yhteydessä ja yhteinen tapaaminen varmistettiin vielä puhelimitse tiistaiaamuna.

Lääninrajakeskustelun sijaan Seikkula korostaa muuta yhteistyötä.

”Meillä on ihan riittävästi ongelmia muutoinkin. Jos tähän vielä läänikysymys otetaan, niin olemme hukassa”, Seikkula tuskailee.

Seikkulan mukaan Keski-Pohjanmaa kuuluu luontevasti Oulun vaikutusalueeseen.

”Hallinnollista uudelleenarviointia ei tässä vaiheessa ole tehty”, Seikkula vakuuttaa.

Seikkulan mukaan ajankohtainen kysymys sitä vastoin liittyy erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirien yhteistyöhön. Esillä on ollut varsin laajojenkin kokonaisuuksien muodostaminen.

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskussairaala Kokkolassa kuuluu Oysin vastuualueeseen.

Suunnista kiistaa

Keski-Pohjanmaalla keskustellaan joka tapauksessa kiivaasti yhteistyöalueiden ja EU:n tilastollisten Nuts-alueiden rajoista.

Intohimoja herättävä kysymys on, kuulutaanko aluekehityksessä läntisen alueen allianssiin vai Pohjois-Suomen neljän maakunnan muodostamaan neuvottelukuntaan

Tilanne Keski-Pohjanmaan maakuntaliitossa onkin kriisiytymässä, sillä maakunnan keskeinen kunta Kokkola hamuaa etelän suuntaan. Läntinen alliansi puolestaan ei välttämättä ole valmis tyytymään yksin Kokkolaan, vaan muutoksen pitäisi koskettaa koko maakuntaa.

Taustalla lymyää myös kielikysymys. Rannikon ruotsikieliset kunnat ja kaupungit eivät ole kiinnostuneita yhteistyöstä Oulun tai vielä pohjoisempien alueiden kanssa.

Seikkula myöntää, että suuntautumiskeskustelu on alueella varsin kipeä asia.

”Senkään takia ei näitä ainakaan julkisuudessa keskustella”, hän toteaa.

Keski-Pohjanmaasta Pohjois-Pohjanmaahan kuuluvat Kalajokilaakson kunnat suuntautuvat toiminnassaan Ouluun, vaikka Keski-Pohjanmaan liitto toivoisi, että ne olisivat enemmän yhteistyössä Kokkolan suuntaan.

Esimerkiksi Kalajoki, Reisjärvi, Haapajärvi ja Sievi kuuluvat Pohjois-Pohjanmaahan ja sen liiton aluekehitysohjelmiin, mutta ne ovat osajäseninä Keski-Pohjanmaan liitossa.

Seikkulan mukaan ne ovat perinteisiä keskipohjalaisia pitäjiä. ”Minä tulkitsen niin, mutta virallisessa maakuntajaossa ne kuuluvat Keski-Pohjanmaahan”, Seikkula sanoo.

Myös Kruunupyy on osajäsenenä Keski-Pohjanmaan liitossa.

Rajan siirto ratkaisu?

Siuruaisella on kiistaan ratkaisu.

”Jos ongelma poistuisi eli lääninraja saataisiin hieman etelämmäksi, niin saataisiin kolmas kokonainen maakunta Oulun lääniin. Näin olisi yhtenäinen vahvuus myös eteläkaistalla”, Siuruainen ehdottaa.

Siuruainen ymmärtää Keski-Pohjanmaan tuskan. Asiaa on hänen mukaansa vietävä varoen eteenpäin, kielikysymyksenkin vuoksi. Keskeinen ongelma Siuruaisen mukaan on Keski-Pohjanmaan maakunnan pienuus.

”Sillä on toiminnallisesti vähän samanlaisia vaivoja kuin Kainuulla”, Siuruainen toteaa.

Nykyiset suurläänin aloittivat vuonna 1997. Viimeksi tuolloin käytiin kiivas keskustelu Keski-Pohjanmaasta ja sen sijoittumisesta Oulun tai Länsi-Suomen lääniin. Keski-Pohjanmaa kuului aiemmin Vaasan lääniin. Tuolloin RKP:lle luvattiin, ettei vanha pohjoisraja muutu. Lääninrajamuutokset kuuluvat valtioneuvoston päätösvaltaan.

Artikkelin lähde Kaleva