Kallioparkki veti väkeä

Kunnallispoliitikot yrittivät napsia yleisökeskustelussa irtopisteitä

Kari Sankala

OULU Kallioparkkisuunnitelmista järjestetty yleisötilaisuus veti salin täydeltä väkeä, yli sata kiinnostunutta Kirkkotorin koulutuskeskukseen. Ohjelma oli kahtiajakoinen. Tunti käytettiin ensin kallioparkin suunnitelmien esittelyyn ja rapia tunti keskusteluun.

Puheissa kunnallispoliitikot pyrkivät nousemaan esiin, vaikka tilaisuuden idea oli kuulla nimenomaan kaupunkilaisia. Kaupunginvaltuutetuista ehtivät äänessä olla ensimmäisen keskustelutunnin aikana, osa jopa useampaan kertaan.

Vaikein kysymys kallioparkissa ovat ajoliuskat. Minne ne sijoitetaan, jos parkki päätetään rakentaa. Voimakkainta vastustusta herättää Pakkahuoneenkadulle Aleksanterinkadun risteykseen esitetty luiska. Sitä ollaan mieluusti siirtämässä Autorantaan hotellin eteen.

Oulun ydinkeskustan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Rautiainen arveli valitusten viivästyttävän kallioparkkia vähintään 5-10 vuotta, jos ajoramppia esitetään kyseiseen paikkaan. Rautiainen ilmoitti etteivät keskikaupungin asukkaat tarvitse koko parkkia.

Saman asian vastustajaksi ilmoittautui myös Kalervo Siira. Hän kyseli kuka parkin oikein maksaa ja mistä Oululla on rahaa kaikkiin suurisuuntaisiin suunnitelmiin kuten monitoimihalliin, rekkaterminaaleihin ja Raatin stadioniin.

Keskikaupungin asukkaan Timo Hirvelän mielestä Pakkahuoneenkadun ramppi ei toimi kuten ei toimi Torikatukaan joukkoliikennekatuna.

Luonto-liiton edustajaksi ilmoittautuneen Timo Siukon mielestä Oulussa ei kaivata mitään kallioparkkia, mikä ei vähennä autoilua.

Itsensä esittelemättä jättänyt rouva pelkäsi kallioparkin suuaukkojen muodostavan todellisen saastepommin, johon ympäristölautakunnan olisi kiireesti otettava kantaa.

Taiteilija Martti Mäki sen sijaan ilmoittautui kallioparkin kannattajaksi. Mäen mielestä maan päälle tulee paljon viihtyisämpää, kun kuolleet autot saadaan katakombeihin.

Myös Esko Kääriäinen ilmoitti liike-elämän edustajana kannattavansa kallioparkkia ja keskustan kortteleiden huoltoyhteyksien järjestämistä maan alta.

Paavo Männistöä kiinnosti, kuka omistaa louhittavan maa-aineksen. Kaupungin puolesta vastannut kiinteistöinsinööri Jukka Kokkinen kertoi käyttöoikeuksista sovittavan sitten aikanaan, ja kaikkia tontinomistajia kohdeltavan tasapuolisesti.

Vaihtoehtoja on

Kaupungin edustajilta tivattiin, onko pysäköinnin järjestämiselle kallioparkin vaihtoehtoa.

Asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoi voimassa olevan asemakaavan mahdollistavan pysäköintitalojen rakentamisen Autosaaren ja Autoheikin tapaan Autotorille, Autonummeen ja Autotulliin. Miksei Autorantakin olisi muutettavissa pysäköintitalon tontiksi.

Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoi kallioparkin aikataulun suunnitelmien valmistuvan huhtikuun lopulla, minkä jälkeen ne tulevat nähtäville. Sen jälkeen periaatepäätökset haetaan kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta. Rakentamaan päästään aikaisintään vuoden 2003 lopulla, jolloin parkki olisi valmis 2005 lopulla. Rahoitusselvitykset parkin osalta ovat vielä tekemättä, mutta karkea kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa (150 miljoonaa markkaa).

Käytännössä kallioparkin toteuttamiseen on viisi erillistä vaihtoehtoa ramppivalintojen mukaan. Viides syntyy 700 auton pysäköintiosan toteuttamisesta joko nelirivisenä yhteishallina tai kahtena kaksirivisenä hallina. Lisäksi toiseen osaan on tulossa 300 autopaikkaa. Kallioon ovat pureutumassa myös pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta, kaupungin johtokeskus ja Oulun hätäkeskus sekä yleinen väestönsuoja, joka saa tilaa pienemmästä parkkihallista.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva