Ralliautoille huippuvauhti Oulusta

Matti Heikura

OULU Keke Rosberg ja Jyrki Järvilehto ovat nimiä, jotka säväyttävät moottoriurheilun ystäviä. Sekin tiedetään, että kumpikin osallistui tämän vuotiseen Tunturiralliin. Sitä taas ei yleisesti tiedetä, että molemmat herrat luottivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun moottorilaboratorion taitoon virittää kisa-autot huippuvauhtiin. Itse asiassa he eivät edes olleet ainoita. Laboratorion johtaja Arto Lehtonen kertoo laskeneensa, että 32 prosenttia Tunturirallin autoista luotti oululaisiin säätöihin.

Kahdeksan vuotta sitten aloitettu ralliautojen viritystoiminta on selkeästi Oulun ammattikorkeakoulun moottorilaboratorion osaamisalue, jossa on päästy huipulle. Tämä näkyy laboratoriolta tilatun työmäärän kasvussa. Lehtosen oma aika ei enää riitä kattamaan kysyntää, ja niinpä hänen apunaan on nykyisin koulun entinen oppilas Asko Kosonen.

Moottorilaboratorion viritystaitoja arvostetaan myös Suomen ulkopuolella. Oulun opein viritettyjä ralliohjuksia kulkee muun muassa Ruotsin, Englannin, USA:n ja Kanadan sekä Etelä-Afrikan rallipolkuja pitkin. Jopa Venäjän rallimestari toi Ouluun autoonsa saadakseen sen haluamaansa vauhtiin.

Viimeisin selkeä osoitus laboratorion taitojen arvostuksesta on Suzukin turvautuminen oululaisiin. Ilmeisen pitkällä tähtäimellä rallikuvioihin tulossa oleva Suzuki kilpailutti kolmea autoa Super 1600-luokassa Monte Carlossa. Kaikkiaan merkin ohjelmassa on tänä vuonna yhdeksän MM-rallia, joihin Lehtonen osallistuu osana tiimien tietojenkeräysprojektia.

Suzukin rallitoiminta on vasta alussa ja tavoitteet sen mukaiset. ”Maaliin piti päästä ja kolmesta autosta kaksi pääsikin. Siihen tunnuttiin olevan tässä vaiheessa tyytyväisiä. Muutenkin Suzuki pitää rallipuolestaan vielä varsin vähän ääntä”, Lehtonen kertoo.

Lehtosen mukaan Suomen rallimenestyksen takana onkin yhdeltä osin se, että ralliharrastuksen myötä tänne on kertynyt myös runsaasti tietämystä ralliautojen virittämisestä. Ja koska kilpailu on kovaa. on toimintaa koko ajan kehitettävä, on oltava paras.

Lehtonen huomauttaakin että vaikka Englantia pidetään yleensä autourheilun mallimaana, alan tietämys maassa sijaitsevien formula 1-tallien ulkopuolella on itse asiassa vähäisempää kuin Suomessa.

Aikaa kuluu

Uuden ralliauton virittely on pitkä prosessi, johon helposti vierähtää aikaa parikin kuukautta. ”Auton moottori on ensin tunnettava täysin. Sen jälkeen aloitetaan tietojen kerääminen. Ajopätkiltä kerätään tietoa moottorin ja kuljettajan toiminnoista tietokoneelle, joka pystyy tallentamaan erilaista dataa jopa 1000 kertaa sekunnissa. Tulokset analysoidaan ja kun tähän liitetään keskustelut kuljettajan kanssa, saadaan aikaan ajan mittaan auto, joka toimii kuljettajan toivomustensa mukaisesti.

Samaa dataa voidaan käyttää myös valmennukseen. Kun saman ajopätkän eri ajokerroista kerättyä tietoa verrataan, voidaan kuljettajan virheet osoittaa ja auttaa häntä löytämään mahdollisimman nopea ajotapa.

Tarkemmin Lehtonen ei kerro virityksistä, toteapahan vain ne ammattisalaisuuksiksi. Keskeisiksi säätökohteiksi hän kuitenkin nimeää sytytyksen ja polttoaineseoksen sekä ahtopaineen.

Huipulla kaikilla yksityiskohdilla on merkitystä. Lehtonen mainitseekin esimerkkinä polttoainesuuttimet. joiden koossa saattaa olla kahden prosentin heitto.

”Tämä suuruusluokan eroavaisuudet menevät helposti valmistustoleransseista läpi, mutta rallimoottorissa sama ero voi merkitä jopa 10 hevosvoiman katoamista moottorista, vain koska yksi sylinteri saa hieman vähemmän bensiiniä kuin muut.”

Jukka-Pekka Moilanen

Tietoa käyristä. Ralliauton virittely huippuvauhtiin vaatii pitkäaikaista tietojen keräilyä. Kannettavalle tietokoneelle puretuista tiedostoista Arto Lehtonen pystyy päättelemään paljon muun muassa moottorin toimivuudesta eri tilanteissa.

Artikkelin lähde Kaleva