Päiväkoti muuttui monikieliseksi

Maahanmuuttajien lapsille järjestetään kieltenopetusta

Jarno Mällinen

OULU Vietnamilaistytöt Cam Thu ja Trinh sekä kosovolainen Valon-poika vipeltävät innoissaan lattialla. Tarhatäti leikittää heitä kuvien ja liikkumistehtävien avulla. Lasten ilonkiljahdukset kaikuvat selvällä suomen kielellä.

Syynimaan päiväkodissa on käynnissä suomen kielen opetustuokio maahanmuuttajalapsille. Ulkomaalaista syntyperää olevia lapsia on täällä kolmisenkymmentä. Se tekee tarhasta Oulun kansainvälisimmän. Kaikkiaan maahanmuuttajien lapsia on kaupungin päiväkodeissa hiukan yli sata.

On siis luontevaa, että Syynimaa on ulkomaalaislasten kieltenopetuksen edelläkävijä ja keskuspaikka. Systemaattista opetusta päiväkodissa on järjestetty nyt kahden vuoden ajan. Viime syksynä paikan johtaja Anja Nummi kokosi yhdessä varajohtaja Heli Metsävirran kanssa aiheesta raportin otsikolla Uutta kieltä oppimassa.

Maahanmuuttajalasten päivähoitoasioista vastaava Nummi on kiertänyt esittelemässä raporttia Oulun kaupungin päiväkodeissa. Osassa on luvattu järjestää kieltenopetusta heti. Keväällä asiassa on tarkoitus ryhtyä yhteistyöhön ja muodostaa suomen kielen opetusta antava ryhmä.

Nummi kuitenkin muistuttaa, että suomen kieltä voi oppia kunnolla vain jos oma äidinkieli on hallussa. ”Se on perusta, jolle uusi kieli pohjataan. Jos suomen oppimisessa tulee ongelmia, ensimmäinen tehtävä on tutkia, onko oma äidinkieli kunnossa.”

Syynimaalla opetusta annetaankin suomen lisäksi myös vietnamin, venäjän ja albanian kielessä. Albanian ja vietnamin opettajat kiertävät myös muissa päiväkodeissa, mutta venäjää opetetaan vain täällä.

Konkreettisuus tärkeintä

Ennen opetuksen aloittamista lapset jaetaan tasoryhmiin. Tehtävää vaikeuttaa arviointimenetelmien puuttuminen, lastentarhaopettajien on vain luotettava omaan näkemykseensä. Muutaman hengen ryhmille annetaan opetusta kussakin kielessä pari kertaa viikossa. Lisäksi tulee yksilöopetus.

Tärkeintä opetuksessa on konkreettisuuden säilyttäminen, sanoo Nummi. Kieltä ei opita sanoja viskelemällä, vaan tekemisen, liikkumisen, leikkimisen ja katsomisen kautta. Käytössä on erilaisia pelejä, kuvia ja kirjoja. Aikuisten pitää puhua hyvin ja selvästi. Liian monia sanoja ja epäluonnollista puhetyyliä tulee välttää.

Ohjatun opetuksen ohella kielitaitoa kartuttaa luonnollinen oppiminen arkipäivän tilanteissa.

”Siihenkin olemme panostaneet paljon. Esimerkiksi aina kun lasta puetaan, asioita kerrataan koko ajan, jotta sanat tulevat tutuiksi”, Nummi kertoo. Alle 3-vuotiaille ei suomea opetetakaan kuin muun toiminnan ohella.

Tulokset ovat olleet parhaimmillaan loistavia. ”Toissa vuonna ensimmäinen esikouluikäinen, joka oppi lukemaan suomea, oli maahanmuuttajalapsi”, sanoo Nummi ylpeänä.

Joillekin suomen oppiminen on kuitenkin vaikeaa. Syynä voi Nummen mukaan olla paitsi oman äidinkielen huono osaaminen, myös kielten rakenteellinen erilaisuus. Näin on esimerkiksi suomen ja vietnamin kohdalla.

Mutta myös elämäntilanne vaikuttaa oppimiseen. Ongelmien taustalla voi olla kulttuurishokki tai pakolaisuuden mukanaan tuomat ikävät kokemukset ja vanhempien vaikeudet.

Ensimmäinen tehtävä onkin tehdä lasten olo turvalliseksi. ”Saattaa mennä kuukausikin, että lapset itkevät paljon, mutta sen yli päästyään he viihtyvät todella hyvin”, Nummi kertoo.

”Lapset ovat rohkaistuneet hirveästi opetuksen myötä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että he myöhemmin lähtisivät tavalliseen kouluun tavalliselle luokalle ja selviytyisivät siellä hyvin.”

Pekka Peura

Iloinen tietäminen. Vietnamilaiset Trinh ja Cam Thu sekä kosovolainen Valon oppivat suomea leikkien.

Pekka Peura

Vastuuhenkilö. Syynimaan päiväkodin johtaja Anja Nummi huolehtii kieltenopetuksen ohella myös muista Oulun maahanmuuttajalasten päivähoitoasioista.

Artikkelin lähde Kaleva