Toppilansaaresta kaksi luonnosta

Liisa Laine

OULU Toppilansaaren asuntoalueesta on valmistunut kaksi kaavaluonnosta, joita käsitellään tänään ensimmäistä kertaa Oulun teknisessä lautakunnassa.

Toppilansaaren kaavoitusta ohjaavan työryhmän mielestä luonnosten paremmuutta ei vielä pitäisi ratkaista, vaan pistää koko kaavan valmisteluaineisto luonnoksineen nähtäville mielipiteitä varten.

Toppilansaareen on tulossa 1 400 asuntoa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Suunnitelmiin sisältyy myös vuoden 2005 asuntomessualue, johon tulee 100-150 asuntoa.

Kahteen kaavaluonnokseen päädyttiin siksi, että molemmat alkuperäiset skenaariovaihtoehdot saivat selvää kannatusta: toinen viralliselta suunnitteluseminaarilta, toinen asukastestiryhmältä, jota kokeillaan ensimmäistä kertaa suunnittelun apuna.

Virallinen suunnitteluseminaari painotti kaupunkirakenteen selkeyttä ja luonnonolojen huomioimista. Tältä pohjalta laadittiin kaavaluonnos A.

Testiryhmä puolestaan kallistui yhtä selvästi toisen skenaarion kannalle, jossa ryhmää miellytti kaupunkirakenteen monimuotoisuus, väljyys ja korttelitason luonnonläheisyys. Näistä lähtökohdista rakentui kaavaluonnos B.

Virallinen suunnitteluseminaari heitti myös ajatuksen rantabulevardista, jota ei oltu esitetty kummassakaan skenaariossa. Bulevardi on nyt piirretty B-vaihtoehtoon, johon se kaavoittajien mielestä istuu luontevammin.

Palvelut keskellä

Molemmissa luonnoksissa asuinkerrosala on 120 000 neliötä. Julkiset palvelut on keskitetty alueen keskiosiin. Kaikki rannat on varattu yleiseen käyttöön ja suojeltavien Hannalan, Hedmanin, Lundströmin ja Antellin huviloiden lisäksi on huomioitu myös Merenkulkupiirin käytöstä poistuva rakennus.

Kaavoitusta ohjaava työryhmä on teettänyt asiantuntija-arviot luonnoksista. Niissä luonnosten kaupunkirakenne on mielletty hyvin samankaltaiseksi ja luonnosten välillä on todettu pikemminkin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Tämä selittyy alueen suunnittelutavoitteilla sekä suunnittelua sitovilla alueen omilla lähtökohdilla.

Toteutusta ja kustannuksia koskevissa arvioissa huomautetaan, että asuntomarkkinaselvitysten ja asukastoiveiden perusteella tulisi painottaa enemmän kaksikerroksista rakentamista ja rantavyöhykkeelläkin tulisi olla rivitaloja ja pientaloja. Rantabulevardin tarvetta kehotetaan miettimään, koska se estää rantaan rakentamista ja katu katkaisisi häiritsevästi yhteydet asuntoalueelta salmen rantaan.

Vaikka luonnokset ovat samanhenkisiä, on niissä silti luonne- ja vivahde-eroja. Niiden ansiosta asumisen lähiympäristöt poikkeavat olennaisesti toisistaan.

Tekniselle lautakunnalle esitetään, että kaava pantaisiin nähtäville. Maaliskuussa pidettäisiin lisäksi kaavakokous ja asukastestiryhmän arviointitilaisuus. Saatu palaute otetaan huomioon jatkotyössä.

Kaavaluonnos A. Alue jakaantuu puistovyöhykkeiden avulla kolmeen osaan, joille kullekin voidaan kehittää oma identiteetti.

Alueen keskus uuden sillan kupeessa, jossa korkeimmat rakennukset. Pääosa alueen palveluista keskittyy tänne.

Kokoojakatuna Pitkänmöljäntie, joka suurin piirtein entisellä paikallaan. Salmen rantaan kerrostalokorttelin syvyinen rantakortteleiden rivistö. Kadun varressa ”selkärankana” kerrostalokorttelit, kerrosluku kolmesta viiteen.

Pitkänmöljäntieltä haarautuvat sormimaiset asuntokadut, joilla kerrosluku ja rakentamisen tiiviys laskee puistoon päin.

Säilytettävät huvilat kiinteä osa korttelirakennetta.

Kevyen liikenteen raitti alueen sisällä, kokoaa lähes kaikki palvelut ja alueen puistot.

Keskellä sijaitseva mäntymetsikkö kaupunkikuvallinen luonnonelementti. Sen sijaan valkovuokkolehto jää suurelta osin korttelialueen jalkoihin.

Kaavaluonnos B. Nauhamainen kokonaisrakenne, jossa alueita erottavat puistot kapeina käytävinä. Alueen ytimessä ”vihreä sydän” säilytettävän mäntymetsän ympärillä. Palvelut keskitetään tänne, mikä jäsentää kokonaisuuden kahteen osaan.

Uuden sillan tuntumassa muusta rakenteesta poikkeava ja ympäristöään korkeampi merkkirakennus, alueen painopiste.

Pitkänmöljäntietä on keskustan kohdalla jaksotettu.

Tonttikadut on näkymien vuoksi suunnattu kohti Toppilan puolen säilytettäviä myllyrakennuksia.

Korttelirakenne viuhkamainen. Korttelit väljempiä ja korttelipuistot jonkin verran suurempia kuin A-luonnoksessa.

Säilytettävät huvilat puistojen keskellä.

Asuntomessualueen kohdalla kokoojakatu on linjattu rantabulevardiksi salmen rantaan.

Artikkelin lähde Kaleva