Raksilan altaiden käyttöaste lähes sata

Ahtauteen toisi helpotusta Raatin laajennus ja uusi uimahalli Haukiputaalle

Maria Aitamurto

OULU Suihkutilan lattialla lilluu vesi ja käytävän lattiaa peittää tasaisesti epämiellyttävä, kostea pölynöyhtä. Nuorella naisella putoaa pyyhe lattialle, ja hän parkaisee tuskaisesti. Oulun uusitun uimahallin pesutilat eivät vilkkaana arki-iltana siisteydellään kukoista.

Miesten puolella nöyhtäistä lattiaa tarvitsee varoa vain suihkuosaston alkupäässä, ja siellä havaitaan siivooja naisten osastoa aiemmin.

Uima-altaassa. kuntouimareille varatuilla 50 metrin radoilla, on tungosta. Kuten uimahalleissa usein. Kuntouimareita kauhoo radan päästä päähän ainakin kymmenkunta rataa kohti. Puolivälissä allasta osuu ensimmäinen potku, suoraan polveen. Viidenkymmenen metrin uinnin jälkeen vastaantulevan uimarin käsi hipoo omaa.

Ohittamisesta kehkeytyy seikkailu. Kolme rinnakkain on mahdoton ajatus, joten hitaamman ohi pitää kiihdyttää ja suikata niin ketterästi kuin pystyy. Aina se ei onnistu, vaan vastakkaiseen suuntaan uivat väistävät hätäisesti altaan reunaan.

Kuntouimareiden kesken ainoa puheenaihe altaassa on anteeksipyytely. ”Voi sori.” ”Anteeksi.” ”Se oli minun syy.”

Harjaantuneimmat ohittavat päädyn ruuhkapaikat ja kääntävät suuntaa jo pari metriä ennen täyttä viittäkymmentä metriä.

Radat jaettu puoliksi

Raksilan uimahallin allasosaston käyttöaste on viittä vaille sata prosenttia, muotoilee hallipäällikkö Jari Leviäkangas. Arkisin allasosastolla käy reilusti yli kaksituhatta uimaria päivässä.

Leviäkangas arvioi, että urheiluseurojen käyttö muodostaa 20 prosenttia allastilojen kävijämäärästä.

Radat jakaantuvat Leviäkankaan mukaan urheiluseurojen ja kuntoilijoiden kesken puoliksi. Kun laskuissa on mukana 25-metrinen kuntoallas, radoista puolet on urheiluseurojen käytössä, toinen puoli varattu kuntoilijoille.

Urheiluseurat harjoittelevat allasosastolla eniten arkisin kello 16-18. Tuolloin kuntoilijoille varataan isosta altaasta kaksi pitkää rataa.

Hänen mukaansa ratajaossa on lähdetty siitä, että urheiluseuroilla on hyvät edellytykset mutta kuntoilijoillekin on tilaa.

”Oulussa uinnin taso on korkealla, ja uimaseurojen toiminnassa liikkuu monta tuhatta lasta ja nuorta. Uimaseurojen ratamäärä ei kuitenkaan ole lisääntynyt remontin myötä lainkaan.”

Ahtautta ei voi välttää

Leviäkangas toteaa, ettei ahtautta pystytä karttamaan.

”Uimaseuroilla harjoittelee toistakymmentä nuorta tai lasta yhdellä radalla. Ahdasta on heillä ja ahdasta on kuntoilijoilla. Näillä kävijämäärillä on ahdasta. Ei sille voi mitään, jakoi radat miten vaan”, Leviäkangas myöntää.

Iltakuuden jälkeen uimaseurojen ratakiintiö vähenee ja ratoja rauhoitetaan kuntoilijoille. Oletus on, että työssä käyvät kuntalaiset ehtisivät iltasella uimaan.

Hallipäällikön mukaan kuntoilijat mahtuvat uimaan myös kello 16-19. ”Mutta hyvässä sovussa ja jonossa”, hän jatkaa.

Jos haluaa polskutella pienemmässä tungoksessa, uimaan kannattaa suunnata ennen kello kuuttatoista tai iltaseitsemän jälkeen. Aamupäivisin käy koululuokkia sekä ohjattuja ryhmiä, ja ratoja riittää.

Eniten vapaata vettä ja vapaita pukukoppeja riittää viikonloppuisin.

”Loppujen lopuksi vuorot on jaettu hyvin, kun uimaseurojen mielestä heillä on liian vähän vuoroja ja yleisö valittaa samaa. Allastiloja ei voi jakaakaan niin, että kaikille halukkaille olisi riittävästi tilaa, joten keskimäärin kaikki mahtuvat halliin samalla lailla”, Leviäkangas tuumaa.

Hän kuitenkin toivoo, että kaupunkiin saataisiin lisää uintipinta-alaa Raatin alueen peruskorjauksen myötä. Hän uskoo myös Haukiputaan uimahallisuunnitelmien lievittävän nykyistä ahtautta.

Raatin uimahallissa oli tammikuussa yli 15 000 käyntikertaa. Luku on parituhatta vähemmän kuin edellisvuoden tammikuussa, jolloin Raksilan uimahalli oli kiinni. Leviäkangas on tyytyväinen, ettei Raatissa ole koettu yleisökatoa. Altaille on ollut hieman vähemmän tulijoita, mutta kuntasalin suosio on kasvanut.

Siivooja ei mahdu sekaan

Remontti ja sen jälkeinen kävijärynnistys on lisännyt uimaopettajien työmäärää. Ruuhka-ajoiksi on palkattu lisää henkilökuntaa ja kahden uuden vakinaisen palkkaaminen on meneillään.

Uimaopettaja Sirpa Weckman kertoo, että uimaopetusryhmien määrä on lisääntynyt ja opetustyötä on enemmän, mutta myös valvontatyö on selvästi lisääntynyt.

”Kun asiakkaita on paljon, joutuu kiertämään ja antamaan ohjeita, kaikissa uintiin ja terveyteen liittyvissä asioissa”, hän kuvaa.

Asiakkaiden turvallisuuden vuoksi uimahallissa käyttäytymiseen on jouduttu puuttumaan. Altaan reunalla uimareiden touhuja valvova Hannu Kärki naurahtaa, että jatkuvalla syötöllä pitää olla jossain päin poliisina. ”Kun porukka on lisääntynyt, tämä on yhtä haipakkaa”, hän lausuu.

Kävijämäärä vaikuttaa myös uimahallin siisteyteen. Allasosaston pesutiloissa tehdään suuri siivous kerran päivässä ja välisiivouksia 3-4 kertaa ja lisäksi tarpeen mukaan. Leviäkangas toivoo, että asiakkaat välttäisivät turhaa sotkemista.

”Kun asiakkaita on paljon, siivoojat eivät tahdo mahtua kunnolla sekaan. Likaa ehtii kerääntyä. Aina joku nurkka on likainen”, hän sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva