Naisyrittäjä on lainsuojaton

Sijaisjärjestelmän rakentaminen suunnitteilla

Arja Mikkola

OULU Oululainen Eeva Salmi valittiin äskettäin Yrittäjänaisten Keskusliiton varapuheenjohtajaksi. ”Täytyy olla joku oma juttu”, Evanti Qualityn toimitusjohtaja miettii sitä, mikä häntä vetää työn ohessa yhteen Suomen Yrittäjien suurimmista toimialajärjestöistä. Tavoitteena on avata jatkossa parempia mahdollisuuksia etenkin nuoremmille naisyrittäjille.

”Aloitimme hyvin pienestä”, Eeva Salmi muistelee nykyään kuuden hengen perheyrityksen alkuvaihetta. Silti Evanti ylitti jo aloitusvaiheessa uutiskynnyksen ”viinakauppiaana Oulusta”. Siitä tuli vuonna 1995 Suomen ensimmäinen yksityinen alkoholijuomiin erikoistunut yritys, joka sai tukkumyyntioikeudet.

Eri arvoista

Eeva Salmi ei tosin perustanut yritystä yksin. Mutta muuten hän on aika tyypillinen nais-yrittäjä. Sillä suomalainen naisyrittäjä edustaa useimmiten kauppaa tai palvelualaa ja työllistää korkeintaan puolenkymmentä ihmistä.

Yhteisintä naisyrittäjille on kuitenkin se, että heidän piirissään tuskin on alle 30-vuotiaita. ”Siksi, että on vaikea saada sijaista”, Eeva Salmi tietää.

Hän haluaisi liiton kautta tasapuolistaa juuri sitä, että myös nuoret naiset voisivat ryhtyä yrittäjiksi. Toistaiseksi se on mahdotonta. Heidän olisi samalla luovuttava äitiyslomasta tai vanhemmuudesta ylipäänsä: ”Ei kukaan nuori nainen lähde yrittäjäksi, jos hän tietää, että perheen perustaminen on lähes mahdotonta.”

Tilanne saattaa muotoutua myöhemmin jopa vihamielisyyttä nostattavaksi, sillä nais-yrittäjän työntekijätkin ovat usein naisia. He saattavat kadota yhtäaikaakin hoitovapailleen, mutta johtaja ei. Edes lapsen sairastumisesta aiheutuneita kuluja ei voi poistaa yrityksessä menoina.

”Kaksi naista ovat ihan eriarvoisessa asemassa. Toisella ei ole mitään lain suojaa”, Eeva Salmi painottaa.

Kuningasajatus

Tavoitteena olisikin rakentaa sijaisjärjestelmä, jonka kautta naisyrittäjä saisi luotettavaa apua. ”Parhaimpia olisivat entiset yrittäjät”, Eeva Salmi suunnittelee.

Lisäksi kaavaillaan mentorointia nuoremmille yrittäjille. Myös konkurssiyrittäjien taidot voisi nostaa kunniaan. Heillä on paljon kokemusta, joka menee epäonnistujan polttomerkin takia hukkaan.

Oulussa yrittäjänaiset hautovat myös aivan omaa ”kuningasajatustaan”. Kaupunkiin kaavaillaan naisyrittäjille säätiöpohjalta omaa palvelutaloa. Sijaintia on jo katseltu.

Kunnon lähteillä

”Naiset haluavat hirveästi koulutusta”, Eeva Salmi tietää. Oulun seudulla kanssakäymistä vilkastaakin parhaillaan kaksivuotinen EU:n rahoittama ja Oulun kaupungin hallinnoima Taidon lähteet -miljoonaprojekti. Se kokoaa naisia seitsemän kunnan alueelta. He opettelevat atk-taitoja sekä hoitavat yhdessä useamman kerran viikossa niin fyysistä kuin psyykkistäkin kuntoaan. Tavoitteena on esimerkiksi, että säännöllinen liikunta jäisi tavaksi.

Oulun yrittäjänaisissa toimii runsaat sata naista. ”Tämä on henkireikä”, Eeva Salmi luonnehtii, sillä naisyrittäjät ovat työssään usein hyvin yksin. Muutenkin sosiaalinen kanssakäyminen jää väsyneenä vähiin.

”Verkottoitumista sanottiin ennen ompeluseuraksi”, Eeva Salmi muistuttaa. Vaikka yrittysmaailma muuttuu koko ajan kovemmaksi, hänestä naisten yrittäminen lähtee edelleen pehmeämmistä arvoista. Naiset puurtavat vuosikausia yksin pienissä oloissa: ”Miehellä on heti bemari pihalla.”

Suomen yrittäjänaisten yhteistoiminta on kiinnostanut Japania myöten. ”Ruotsissakaan ei ole vastaavaa”, Eeva Salmi kertoo. Torniossa yrittäjänaiset antavatkin juuri sisarapua Haaparannan yrittäjänaisille.

Verenperintönä

”Yrittäminen on kummallakin verenperintönä”, Eeva Salmi sanoo perhefirmasta. Työnjaossa on alusta alkaen toteutettu sukupuoleen katsomatta kummankin vahvuuksia. Puoliso Antti Torvela vastaa myynnistä ja markkinoinnista ja toimitusjohtaja itse taloushallinnosta sekä henkilöstöstä: ”Selkeä työnjako ja yhdessä päätetään”, Salmi kuvaa. Poika Mikko Torvela puolestaan hoitaa logistiset kuviot.

Ensi vuodet itseasiassa jouduttiin vielä odottelemaan EU-sääntöjen toteutumista. Mutta ala oli jo silloin tavallaan sama, sillä kannuksensa yrittäjät keräsivät markkinoimalla kotimaisen panimon tuotteita.

Evanti panostaa 99-prosenttisesti ulkomaisille juomille. Erikoisuuksia, niin oluita kuin viskiäkin, kaipaavat paitsi ravintolat, myös lentokentät ja suurlähetystöt, toimitusjohtaja kertoo asiakkaistaan.

Kilpailu on isojen talojen ja puolenkymmenen pienemmän yrityksen rinnalla kovaa. Mutta Salmen mukaan Pohjois-Suomessa painitaan hieman eri sarjassa. Sitäpaitsi pienuudesta ja joustavuudesta on myös apua: ”Jos asiakas löytää viinin maailmalta.”

Pekka Peura

Kenttä mielessä. Evantin toimitusjohtaja Eeva Salmi lupaa lähiaikoina vierailla kuulemassa pohjoisen naisyrittäjien tuntoja. Hänet nimitettiin äskettäin Yrittäjänaisten Keskusliiton varapuheenjohtajaksi.

Artikkelin lähde Kaleva